Köyhyyttä vähentävät päätökset näkemättä

Hallituksen yhtenä tavoitteena on vähentää köyhyyttä. Tai näin ainakin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Tavoite on hyvä, sillä köyhyys on kasvanut koko 2000-luvun. Nykyisen hallituksen aloittaessa vuonna 2007 köyhiä oli jo yli 700000, lähes 14 prosenttia suomalaisista. Suhteellinen köyhyysraja kulki tuolloin noin 13100 euron vuosituloissa.

Tilastot laahaavat perässä, joten vielä ei tiedetä, onko hallitus jo onnistunut vähentämään köyhyyttä.

Alustavasti näyttää, että ei. Valtiontalouden tutkimuskeskuksen laskelman mukaan köyhyys jatkaa lisääntymistään myös tänä vuonna.

Mutta onko hallitus edes yrittänyt?

Hallitus itse mainostaa mielellään joka käänteessä, miten se korottaa pienimpiä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Pari viikkoa sitten hallitus päätti toteuttaa takuueläkkeen ja sitoa lapsilisät kuluttajahintaindeksiin.

Hallituksen kannalta harmillinen tosiasia on, että selvästi suurin köyhyysriski on kuitenkin opiskelijoilla ja työttömillä.

Opintorahaa ja opiskelijoiden tulorajoja hallitus korotti viime vuonna. Mutta työttömien asemaa ei ole helpotettu.

Ei, vaikka työttömyyskorvauksella tai toimeentulotuella elävien asema on jatkuvasti kurjistunut. Viimeisten 15 vuoden aikana työttömän peruspäiväraha on jäänyt 24 prosenttia jälkeen ansiotason kehityksestä ja toimeentulotuki peräti 28 prosenttia.

Juuri työttömän perusturvan ja toimeentulotuen korottamista kaivataan kipeimmin, kysyy asiaa keneltä tahansa sosiaalipolitiikan tutkijalta.

Mutta sellaista hallitus ei suunnittele.

Hallitusohjelmassa luvataan - tai uhataan - vain kehittää työttömyysturvaa "yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa nopeaa työllistymistä kannustavaan suuntaan".

Voidaankin sanoa, että hallituksen isot päätökset köyhyyden vähentämiseksi ovat vielä näkemättä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi