Kalliomäki haluaa Sdp:n haastavan rohkeammin porvarit

"Minulla on kaksi perusilmettä, totinen ja vielä totisempi. Ei sillä pärjää nykyajan politiikassa. Tarvitaan leveämpi hymy ja löysemmät puheet", eduskunnan jättävä Sdp:n kansanedustaja Antti Kalliomäki sanoo.

Kalliomäki ilmoitti vähän yli viikko sitten, että hän ei asetu enää ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Ilmoitus sattui samalle päivälle kuin omat 63-vuotissyntymäpäivät. Vaimo antoi viisitoista ruusua, ja Kalliomäki epäilee, etteivät ne ainakaan syntymäpäivälahjaksi tulleet.

Vuodesta 1983 kansanedustajana toiminut Kalliomäki mietti luopumista jo edellisissä vaaleissa, mutta puoluejohto maanitteli puurtajansa vielä kerran Uudenmaan vaalikentille.

Politiikassa pitää olla valmis uhraamaan paljon elämästään, jos tosissaan on mukana, Kalliomäki sanoo.

"Pitää olla intohimoa. Ja suhteellisuudentajua, joka pitää sen intohimon kurissa."

"Sekin aika vielä tulee, että tosikkoja taas tarvitaan."

Viime eduskuntavaalit olivat Sdp:lle katastrofi. Se sai selkäänsä ja joutui oppositioon. Kalliomäki laati tappion syistä satasivuisen analyysin, jonka pohjalta puolue aloitti kasvojenpesun.

Mutta huonolta näyttää. Suomi on yhä syvällä taantumassa ja tilanne otollinen oppositiolle, mutta demarit eivät vain saa ilmaa siipiensä alle. Vaalitappion takia puoluejohto vaihtui, mutta uudella johdolla ei ole ollut ihmelääkkeitä vaan päinvastoin huomattavia käynnistysvaikeuksia.

"En ole Eero Heinäluomalle antanut vieläkään anteeksi, että hän luopui puheenjohtajuudesta täysin yllättäen. Olin kannattanut häntä puheenjohtajaksi sillä ajatuksella ja melkein kättä päälle lyöden, että hän olisi pitempiaikainen kestävä ratkaisu. Ilman muuta hänen olisi pitänyt jatkaa", Kalliomäki sanoo.

Kalliomäen mielestä uusi puheenjohtaja Jutta Urpilainen on koko ajan mennyt parempaan suuntaan.

"Häntä on roimittu tolkuttoman kohtuuttomasti. Hän on luja puheenjohtaja."

Kalliomäen mielestä hänen vaalienjälkeinen analyysinsä onnistui kiteyttämään ison muutoksen, joka jatkuu yhä. Sosiaalidemokraatit niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ovat menettäneet historiallisen etunsa hyvinvointiyhteiskunnan parhaina takaajina.

"Muut puolueet ovat heittäytyneet paremmiksi demareiksi."

Kalliomäen mukaan porvaripuolueet mielellään puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta, kun ne todellisuudessa muuntavat Suomea hyväntekeväisyysyhteiskunnaksi. Yhteinen vastuu halutaan toteuttaa vapaaehtoisin eikä lakisääteisin järjestelyin.

Kalliomäen mielestä tämä näkyy selkeimmin siinä, että rahoitusvastuuta lakisääteisistä palveluista siirretään kuntien niskoille ilman vastaavia tulonsiirtoja.

Tässä tilanteessa Sdp:n pitäisi ajaa omaa itsenäistä linjaansa ja olla vielä nykyistä rohkeammin ja selkeämmin vastavoimana kokoomukselle ja keskustalle.

"Keskeinen ongelma on se, että Suomessa historiallisesti kolmesta suuresta puolueesta kaksi muodostavat hallituksen. Tätä ei Sdp:n pidä ottaa annettuna eikä hirveän paljon pohtia, kumpi olisi parempi hallituskumppani. Olisi paha virhe lähteä vaaleihin valmistautumalla kompromissiin", Kalliomäki sanoo.

Perinteinen malli hallituspohjasta voidaan toteuttaa, jos Sdp saa merkittävän vaalivoiton, ja sen turvin omat porvaripuolueista poikkeavat tavoitteensa esimerkiksi verotuksessa läpi. Tavoitteista lipsuminen olisi Kalliomäen mielestä lopun alkua.

Kalliomäki uskoo, että Sdp:n johdolla olisi mahdollista koota myös vastavoima porvaripuolueille. Vihreät esimerkiksi ovat hänen mielestään lähempänä demareita kuin nykyisiä hallituskumppaneitaan.

"Olen saanut kritiikkiä, ettei tällainen vastavoima saisi riittävää kannatusta. Voi olla, että siinä pitää mennä yli seuraavien vaalien."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi