Kansa ja euroehdokkaat eri mieltä EU:n yhtenäisestä verojärjestelmästä

Suomalaisten ja EU-parlamenttiehdokkaiden näkemykset koko Euroopan unionia koskevasta verojärjestelmästä eroavat huomattavasti toisistaan.

Kun vajaa kolmannes kansalaisista kannattaa EU:n kaikille jäsenmaille täysin yhtenäistä verojärjestelmää, ehdokkaista tällä linjalla on vain joka kymmenes. Neljännes äänestäjistä vastasi kysymykseen "ei osaa sanoa", mitä mahdollisuutta ei ehdokkaille suotu.

Tiedot äänestäjien näkemyksistä perustuvat Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämään tutkimukseen. Ehdokkaiden mielipiteet on poimittu Helsingin Sanomien Vaalikoneen vastauksista.

Valtapuolueet tyrmäävät idean verojärjestelmästä yksissä tuumin.

"Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu korkeampaan veroasteeseen kuin Etelä- ja Itä-Euroopan maiden järjestelmät, jotka suorastaan edellyttävät hyväntekeväisyyttä", perustelee Björn Månsson (r) Helsingin Sanomien Vaalikoneessa kielteistä vastaustaan.

Sen sijaan yhteistyötä verotuksen osalta ei tyrmätä.

"EU:n on tiivistettävä veroyhteistyötään muun muassa pääoma- ja ympäristöverotuksen osalta, jotta veroparatiisit aidosti kitkeytyvät Euroopasta", kirjoittaa Minna Sirnö (vas).

Konsensuksesta poikkeavat Suomen kommunistisen puolueen Skp:n ja Köyhien asialla -listan ehdokkaat. Heistä kolmasosa on yhtenäisen verojärjestelmän kannalla.

Sen sijaan asenteissa minimipalkkaa kohtaan äänestäjät ja ehdokkaat lähenevät toisiaan. Kummastakin ryhmästä lähes puolet nostaa peukkua kaikkia EU:n jäsenmaita sitovalle minimipalkkatasolle.

Eduskuntapuolueista vähiten innostuneita ovat Rkp ja kokoomus. "Jos Suomessa olisi Romanian elintason mukainen minimipalkka, kukaan suomalainen ei tulisi sillä toimeen. Jos Romaniassa olisi Suomen minimipalkka, mikään ulkomainen yritys ei sijoittaisi lanttiakaan Romaniaan", toteaa Risto E. J. Penttilä (kok).

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi