Karkkilan kaupunginjohtaja kiittelee avustusaikeita

"Kunnan väen ei tarvitse pelätä lomautuksia eikä irtisanomisia"

KARKKILA. Karkkilan kaupunginjohtaja Minna Karhunen kiittelee kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) ehdotuksia kuntien talousahdingon lievittämiseksi.

"Totta kai valtionosuuksia pitäisi suurentaa. Olisi myös pidättäydyttävä asettamasta kunnille uusia velvoitteita. Kuntien yhteisövero-osuudenkin suurentaminen olisi oikeansuuntainen toimenpide, mutta Karkkilan kannalta ei kovin merkittävä asia."

Valtion apu onkin tarpeen Karkkilassa, sillä huolimatta viime vuosien hyvistä ajoista kaupungin taloustilanne on heikentynyt.

Kaupungin verotulot kasvoivat viime vuonna 7,7 prosenttia, ja yritykset kärsivät työvoimapulasta. Valtion harkinnanvaraista tukea kaupunki sai 800000 euroa.

"Silti kaupungilla ei ole ollut varaa investoida likimainkaan riittävästi. Tosiasiallisesti velkaannuimme lisää."

"Tilanne pahenee entisestään tänä vuonna, kun verotulot eivät kasva todennäköisesti lainkaan", Karhunen kertoo työhuoneessaan vanhassa teollisuuskiinteistössä.

Kaupungin talvinen raitti näyttää petollisen rauhalliselta.

Tilanne on kuitenkin niin heikko, että Karkkila joutuu todennäköisesti vuoden kuluttua nostamaan kunnallisveroa 19,75 prosentista 0,5-1 prosenttiyksikköä.

Karhunen kuitenkin lupaa, etteivät lomautukset eivätkä irtisanomiset uhkaa kunnan työntekijöitä.

Karkkila vajosi syviin vaikeuksiin edellisen laman aikana 1990-luvun alussa: Valuuttalainojen varassa tehtiin isoja investointeja teollisuuskylään. Devalvaatio kaatoi valuuttalainoja ottaneet teollisuuskylän yritykset, ja lainat taannut kaupunki joutui lainojen maksumieheksi.

Teollisuuskylän konkurssista kaupungilla on vieläkin 10 miljoonaa euroa valtion korotonta lainaa.

Pääosin se erääntyy maksettavaksi 2010, minkä jälkeen koroton laina pitää korvata markkinoilta saatavin lainoin. Se tietää kasvavia korkomenoja.

Lama-ajalta periytyvät myös monet ongelmat, jotka kasvattavat erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen menoja.

Työttömyys lisäsi päihde- ja mielenterveysongelmia, joista laskua maksetaan yhä, Karhunen kertoo.

Hän harmittelee erityisesti erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen ryöpsähtäneitä menoja.

"Ne ovat lakisääteisiä, eikä niistä voi joustaa. Ne kasvavat kovaa vauhtia ja syövät voimavarojamme."

Minna Karhunen toivoo, että esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen valtionavut maksettaisiin kunnille sen mukaan, miten suuri tarve kullakin kunnalla on. Karkkila tarvitsisi keskimääräistä enemmän tukea esimerkiksi siksi, että sen kunnassa asuu paljon raskasta valimotyötä tehneitä ihmisiä.

Työn peruna moni kärsii keuhkosairauksista sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Karkkila on keventänyt velkataakkaansa myymällä esimerkiksi energialaitoksensa, kunnan vuokra-asunnot sekä metsänsä ja teollisuushallinsa. "Me kunnat olemme ihan oikeasti vaikeuksissa."

Karkkila järjestelee useiden palvelujen tuottamista muiden kuntien kanssa. Palvelut pyritään tuottamaan pienemmin kustannuksin. Myös uusia asukkaita eli veronmaksajia houkutellaan kaupunkiin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi