Julkaistu: 28.8.2009 lehdessä osastolla Politiikka
Sanna Lauslahti osti karkkikaupasta irtokarkkeja 13 euron kilohintaan, mutta ei itselleen. Hän nappasi suuhunsa vain yhden lakritsiveneen, lempikarkkinsa.
Hallituksen päätös palauttaa makeisvero ja korottaa
virvoitusjuomaveroa yllätti kansalaiset, asian puolesta lobanneet
kansanedustajat, alan teollisuuden ja valtiovarainministeriön
valmisteverotusyksikön.
Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti (kok) kiitteli Vanhan kauppahallin karkkikaupan tiskillä veropäätöstä, vaikka onkin perheineen karkkilakossa. "Äiti saa lipsua", hän sanoi.
Lauslahden ryhmä on vaatinut makeisveroa siksi, että 20 vuodessa makeisten syönti on kaksinkertaistunut 14 kiloon vuodessa. Ylipainoisten nuorten määrä on 30 vuodessa kolminkertaistunut. Seuraukset näkyvät lisääntyvinä kansantauteina.
Lauslahti ei tiedä yksityiskohtia karkkiverosta, mutta arvelee sen joka tapauksessa jäävän liian alhaiseksi.
"Seuraavaksi pitäisi saada rasvavero." Hän pistäisi kunnollisen veron esimerkiksi voille vaarallisena rasvana.
Kaupoissa myydään Lauslahden mukaan karkkia aivan järjettömän suurissa pakkauksissa. Joku pussi on saanut hänen kauhukseen nimekseen jättimättö.
Hallitusneuvos Irmeli Virtaranta valtiovarainministeriön valmisteveroyksiköstä ei vielä pysty sanomaan kuinka veroja korotetaan.
"Esimerkiksi makeisten kohdalla pitää ensin saada tieto kulutuksen määrästä, ennen kuin voidaan tehdä tarkempia arvioita."
Makeisvero oli viimeksi käytössä 1999. Tuolloin vero oli nykyrahassa 58 senttiä makeiskiloa kohti. On todennäköistä, että vero on nyt tätä korkeampi.
Vero ulotetaan ensi kesänä todennäköisesti myös ksylitolituotteisiin, joiden takia makeisverosta luovuttiin vuosituhannen vaihteessa.
Virvoitusjuomista on kerätty valmisteveroa jo vuosikymmeniä. Tänä vuonna vero tuottaa valtiolle noin 35 miljoonaa euroa. Koska hallitus haluaa kerätä 100 lisämiljoonaa, pitäisi virvoitusjuoma- ja makeisveroilla kerätä vuositasolla 135 miljoonaa.
Johtaja Tero Kallio Elintarviketeollisuusliitosta (ETL) korostaa, että korotus ei saa kohdistua vain kahdelle teollisuudenalalle.
Hänestä virvoitusjuomavero on ollut epätasa-arvoinen muutenkin. Esimerkiksi kuplattomissa vesissä veroa ei ole ja hiilihapollisissa on.
Kallion mielestä virvoitusjuomaveron korotusta ei voi perustella kansanterveydellä, kun iso osa sokeria sisältävistä juomista jää veron ulkopuolelle.
Hänen mukaansa vero myös vääristää kilpailua. "Panimot eivät ole ainoita, jotka tekevät Suomessa juomia. On olemassa paljon tuotteita, joilla ei ole ollut virvoitusjuomaveroja, mutta jotka ovat virvoitusjuomia", hän muistuttaa. Esimerkiksi pullotetut maitokahvit, useat paljon sokeria sisältävät mehut ja juotavat jogurttituotteet ovat valmisteverottomia.
NÄKÖKULMALeikattiinko, ja paljonko? 28.8.2009
VALTION BUDJETTI 2010Työttömät saavat sadan euron aktiivirahan kuukaudessa 28.8.2009
VALTION BUDJETTI 2010Kunnat saavat vain 90 miljoonaa euroa lisää 28.8.2009
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi