Katainen: Nyt tarvitaan Venäjä-realismia

Hanna Kaarto
Helsingin Sanomat

Jyväskylä. Suomessa on realistisesti tunnustettava, että Venäjä käyttää sotilaallista voimaa ulkopolitiikkansa jatkeena, ja se on otettava huomioon myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadinnassa.

”Tämä ei ole uhkakuvien maalailua, tämä on realismia, tosiasioiden tunnustamista”, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi tiistaina kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässään puheessa.

Katainen huomauttaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava edelleen perinteisiin kriiseihin eikä vain talouteen tai ympäristöön liittyviin katastrofeihin, joita viime aikoina on korostettu. Perinteisen sodan mahdollisuudesta on hänen mielestään puhuttu liian vähän.

Georgian sota osoitti Kataisen mukaan sen, että Venäjä on tehnyt paluuta suurvaltana.

”Georgiassa nähtiin, että Venäjä on valmis käyttämään voimaa toisen suvereenin maan rajojen sisällä”, Katainen sanoi.

”Venäjän perustelut oikeudestaan puolustaa kansalaisiaan myös sotilaallisella voimalla toisen valtion alueella kylmäävät. Aika monessa Venäjän naapurimaassa on suuri venäjänkielinen vähemmistö”, Katainen sanoi.

Katainen totesi, että arvio siitä, että Suomeen ei kohdistu Venäjältä sotilaallista uhkaa pitää edelleen paikkansa.

”Georgian kriisi vaikuttaa Suomeen ensisijaisesti välillisesti. Kriisi koettelee EU:n ja Venäjän yhteistyön perustaa ja kiristää entisestään jo viilentyneitä Yhdysvaltain ja Venäjän välisiä suhteita.”

Myös turvallisuuspoliittisia linjauksia saatetaan joutua tarkistamaan nopeastikin, Katainen arvioi.

Perinteisiä massiivisia ja pitkään valmisteltavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja ei Kataisen mielestä enää tarvita, kun seuraava selonteko valmistuu tänä syksynä.

Sen jälkeen olisi Kataisen mukaan hyvä siirtyä kevyempään ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen analysointitapaan hallituksen ja eduskunnan välillä. Selontekoja voisi tulla useammin, ja niiden ei tarvitsisi olla niin laajoja.

Kriisin merkitystä Suomen mahdollisuuden Nato-jäsenyyden kannalta on Kataisen mielestä turha pohtia. Suomen nykyinen maanpuolustuksen perusratkaisu on ”Nato-jäsenyydestä riippumatta tätä päivää”.

Kokoomuksen kanta on se, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, Katainen totesi kokouksen tiedotustilaisuudessa.

Hän totesi, että voidaan käydä ”loputonta keskustelua” siitä, olisivatko Georgian tapahtumat olleet toisenlaisia, jos Georgia olisi jo vuosi sitten liittynyt Natoon. Katainen sanoi uskovansa, että niin Georgia kuin Venäjä olisivat toimineet toisin, jos Georgia olisi Natossa.

”Toivon, että Nato-keskustelu viriäisi Suomessakin, kun selonteko valmistuu pian”, Katainen sanoi.

Hän totesi, että harva suomalainen varmaan tietää, että 80 prosenttia suomalaisista rauhanturvaajista on jo nyt Naton operaatioissa, suomalaiset ovat myös mukana johtamassa niitä ja Suomi käyttää Naton johtamiin rauhanturvaoperaatioihin paljon rahaa.

Alueelliseen puolustusjärjestelmään ei ole Kataisen mukaan tulossa muutoksia. Uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen arviointi ei hänen mukaansa vaadi myöskään uusia puolustusmäärärahoja.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi