Katainen kaipaa luottamusta, ettei raha kallistuisi

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kaipaa luottamusta Suomen julkiseen talouteen ja suomalaisiin päätöksentekijöihin, jotta maailmalta haalittava velkaraha ei kallistuisi. Samasta syystä hän perää suunnitelmaa velan pois maksamisesta.

Valtio uusii lainojaan vuosittain noin 10 miljardin euron verran, ja laman viemien verotulojen paikkaaminen merkitsee jopa 30 miljardin lisäeuron lainaamista seuraavien kolmen vuoden aikana.

Jos luottamus Suomeen heikkenee, niin otettavan velan korot nousevat ja syövät tulevina vuosina valtion verotuloja entistä enemmän.

Katainen sanoi perjantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että luottamusta on hankittava rakenteellisilla uudistuksilla. Velkaantumista ei voida hänestä tasapainottaa verotuksen kiristämisellä eikä julkisten menojen ja etuuksien leikkaamisella.

"Jos meillä ei ole näköpiirissä uusia toimenpiteitä, joilla Suomen talouden rakenteelliset ongelmat, vaikkapa pitkäaikaistyöttömyys, voidaan ratkaista, niin on riskinä on, että luottamus Suomen talouteen romahtaa tuolla reittaripuolella (luottoluokittelussa), joka johtaa taas esimerkiksi korkojen nousuun", Katainen sanoi.

Rakenteellisista uudistuksista Katainen mainitsi esimerkkinä työmarkkinajärjestöjen sopimat eläkkeiden rahastoinnin nopeuttamisen, eläkeputkeen pääsyn ikärajan nostamisen ja keskimääräisen työttömyysajan lyhentämisen. Uusia keinoja hän ei osannut nimetä.

Katainen viittasi myös Saksan hankkeeseen kirjata julkisen talouden alijäämän raja perustuslakiin. Sillä pyritään hänen mielestään kohottamaan luottamusta Saksan talouteen.

Katainen maanitteli suomalaisia luottamaan myös omaan talouteen. Työttömyyden kasvusta huolimatta yli 90 prosentilla on tänäkin vuonna työtä, ja heillä käytettävissä olevat tulot kasvavat palkankorotusten, veronkevennysten sekä korkojen ja hintojen laskun ansiosta.

Hallituksen ensi viikon elvytyspäätöksillä ei Kataisen mukaan käännetä kansainvälistä suhdannetta. Hän korosti jälleen kerran hallituksen elvyttäneen jo tämän vuoden varsinaisessa budjetissa ja muilla toimin 2,5 prosentilla bruttokansantuotteesta.

Elvytystä tärkeämpänä Katainen piti ensi viikon päätöksiä yritysten rahoituksen turvaamisesta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi