Kela ei aio jäljittää pienituloisimpia takuueläkettä varten

Ensi vuoden maaliskuussa voimaan tuleva takuueläke ei lankea eläkkeeseen oikeutetuille 120 000:lle itsestään, vaan sitä pitää osata hakea Kelalta.

Kela alkaa syksyn aikana varautua hakemusvyöryyn ja aikoo palkata määräaikaista henkilökuntaa alkuvuoden pahimman ruuhkan ajaksi.

Se, että takuueläke ei ole automaattinen etuus, johtuu Kelan mukaan suomalaisen sosiaaliturvan perinteestä. Etuuksia pitää aina hakea. Kela ei tuputa niitä, koska aina on ihmisiä, jotka eivät halua yhteiskunnan rahaa.

Tietokoneajoilla ei myöskään saada esiin kaikkia tuloja, jotka vaikuttavat takuueläkkeeseen. Moni suomalainen saa lisäeläkettä Ruotsista.

Kaikkein vähätuloisimmille eläkeläisille tarkoitettu takuueläke on 685 euroa kuukaudessa. Sen voi saada, jos eläke muuten jäisi pienemmäksi. Eläke jää pieneksi esimerkiksi silloin, jos työhistoriaa ei ole lainkaan tai se on ollut repaleinen.

Kaikkein köyhimpien tulotaso nousee selvästi takuueläkkeen ansiosta, yksinäisillä eläkkeensaajilla yli 100 euroa kuukaudessa ja puolisoilla noin 166 euroa kuukaudessa. Ensi vuoden budjetissa takuueläkkeeseen on varattu 119 miljoonaa euroa.

Vastapainoksi ensi vuonna muun muassa energiaverot ja sen myötä sähkö- ja lämmityslaskut nousevat.

Nyt pienimpiä kansaneläkkeitä saavat ne, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä. Kelan selvitysten mukaan tyypillinen tapaus on yli 65-vuotias naimisissa oleva nainen tai 35–45-vuotias naimaton, mielenterveysongelmista kärsivä mies.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi