Keskustalla ja demareilla on presidenttiongelma

Seuraaviin presidentinvaaleihin ei löydy ennakkosuosikkeja sen enempää puolueista kuin politiikan ulkopuolelta, selviää Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä mielipidetutkimuksesta.

Vain eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok) erottuu mahdollisten ehdokkaiden joukosta muita suuremmalla kannatuksellaan. Niinistökin on tosin sanonut, että presidentin tehtävä kiinnostaa häntä päivä päivältä vähemmän.

Presidentin valtaoikeudet ovat kapenemassa vireillä olevassa perustuslainuudistuksessa.

Presidenttiehdokastilanne on heikoin keskustassa ja Sdp:ssä. Tutkimuksessa lueteltiin vastaajille nimiä puolueiden kärjestä, ja vastaajat saivat valita, kenestä tulisi hyvä presidenttiehdokas millekin puolueelle.

Keskustan ehdokkaaksi ei ole selvää suosikkia. Kansan keskuudessa yhtä suosittuja ovat Olli Rehn ja Matti Vanhanen (molemmat 18 prosenttia). Heidän niskaansa puhaltaa Paula Lehtomäki (16 prosenttia).

Esko Aho, Seppo Kääriäinen, Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen saivat kaikki alle kymmenen prosentin tuen.

Keskustan kannattajat ajattelevat eri tavoin kuin kansa keskimäärin. Keskustan kannattajien parissa noin kolmannes (33 prosenttia) asettaisi Vanhasen presidenttiehdokkaaksi. Rehnin ja Lehtomäen kannatus jää keskustan omissa joukoissa noin kuudesosan tasolle.

Sauli Niinistö on suvereeni kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Kansalaisista tasan puolet asettaisi hänet ehdolle kokoomuksesta.

Viidennes (19 prosenttia) kansalaisista pitää ulkoministeri Alexander Stubbia parempana ehdokkaana kokoomukselle.

Kokoomuksen kannattajien katseet suuntautuvat vielä kansaakin voimakkaammin Niinistöön. Kokoomuksen tukijoista lähes kolme neljästä (73 prosenttia) asettaisi Niinistön ehdolle seuraavissa vaaleissa.

Kansalaisilla ei ole selkeää kuvaa, kuka pitäisi asettaa Sdp:n ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Paavo Lipponen (17 prosenttia) näyttäisi olevan hieman suositumpi kuin Erkki Tuomioja (16). Suvi-Anne Siimes (12) kipuaa kolmanneksi suosituimmaksi ehdokkaaksi koko kansan keskuudessa, vaikka ei ole edes toiminut Sdp:ssä vaan vasemmistoliitossa.

Pienemmissä puolueissa ehdokkaan valinta ei ole yhtä vaikeaa kuin suuremmissa, mikä johtunee siitä, että vaihtoehtoja on vähemmän.

Perussuomalaiset ei ollut mukana kyselyssä, sillä puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia pidetään itsestään selvänä ainoana vaihtoehtona presidenttiehdokkaaksi.

Mahdollisia presidenttiehdokkaita selvittävässä HS-Gallupissa kysyttiin myös politiikan ulkopuolella olevien ehdokkaiden kannatusta presidenttiehdokkaiksi.

Vastaajat saivat valita 12 vaihtoehdosta niin monta sopivaa presidenttiehdokasta kuin halusivat – ottamatta kantaa siihen, minkä puolueen ehdokkaaksi nämä tulisivat.

Kärkeen nousivat Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin EKP:n johtokunnissa toiminut Sirkka Hämäläinen (30 prosenttia), Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila (29 prosenttia) ja entinen puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund (23 prosenttia).

Yllättäen Sdp:n ja vasemmistoliiton tukijat pitivät Hägglundia sopivana ehdokkaana keskustan ja kokoomuksen kannattajia useammin.

Suurimman suosion Hägglund sai kristillisdemokraattien tukijoilta, 54 prosenttia.

Keskustan ja kokoomuksen kannattajat ovat keskimääräistä innokkaammin Ollilan takana. Keskustan tukijoista 41 prosenttia piti Ollilaa hyvänä ehdokkaana.

Viidennes Sdp:n ja sama osuus keskustan tukijoista piti Björn Wahlroosia sopivana ehdokkaana, kun kokoomuksen tukijoista vain 11 prosenttia innostui Wahlroosista.

Lähes neljännes suomalaisista on tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että kukaan esitetyistä politiikan ulkopuolisista ei kelpaa presidenttiehdokkaaksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi