Kiistelty valmiuslaki joudutaan tekemään pitkän kaavan mukaan

Presidentin vallan kaventamisesta ei päästä yksimielisyyteen

 Laajat kriisivaltuudet hallitukselle antava valmiuslaki ei kelpaa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle tavallisena lakina, kuten hallitus oli tarkoittanut, eikä se kelpaa sellaisenaan perustuslain säätämisjärjestyksessäkään.

Valiokunta lausui näin keskiviikkona mietittyään asiaa toista vuotta.

Laki hyväksytään siis lopullisesti vasta vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä.

Perustuslaki sallii säätää perusoikeuksiin poikkeuksia tavallisella lailla sen varalta, että maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi tai on siihen verrattava tilanne.

Valmiuslain mukaan kuitenkin myös vakava uhka talouselämälle, suuronnettomuus tai kulkutauti oikeuttavat valmiustilaan. Näitä ei voi perustuslakivaliokunnan mielestä verrata hyökkäykseen.

Puolustusvaliokunta tekee laista ehdotuksen eduskunnan suurelle salille, ja perustuslakivaliokunta työllisti sitä vaatimalla useita muutoksia.

Niillä esimerkiksi taataan, että jos poikkeusoloissa sosiaaliturvan maksatusta rajoitetaan, oikeus välttämättömään toimeentuloon kuitenkin turvataan, ja että ketä hyvänsä "tehtävään sopivaa" henkilöä ei voi määrätä työvelvolliseksi terveydenhuoltoon.

Koko lain valmistelun ajan on kiistelty siitä, miten valmiustila määrätään. Valiokunnan enemmistö yhtyi hallituksen ehdotukseen, että hallitus tekee sen asetuksella, kunhan presidentin kanssa on ensin keskusteltu. Presidentin ja hallituksen ei tarvitse olla samaa mieltä, ja hallituksen kanta ratkaisee.

Nykylain mukaan asetuksen antaa presidentti. Opposition edustajat valiokunnassa sekä Ahvenanmaan kansanedustaja jättäisivät tämän ennalleen.

Kun valmiustilan määräävä asetus on annettu, monet poikkeusvaltuudet pannaan voimaan erillisillä asetuksilla.

Nykylain mukaan eduskunta saa tarkistaa ne jälkeenpäin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi