torstai 24.4.2014 | Pertti  Onnittele e-kortilla

Kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset kasvattavat jäsenmääriään

2.8.2008 22:18

Puolueista vain kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvattaneet jäsenmääriään viime vuosina, selviää Helsingin Sanomien eduskuntapuolueiden puoluesihteereille tekemästä kyselystä.

Kokoomuksen jäsenmäärä lähti puoluesihteeri Taru Tujusen mukaan kasvuun viitisen vuotta sitten. Erityiset jäsenhankintakampanjat kokoomuksessa on lopetettu suurin piirtein samoihin aikoihin.

Tujusen mukaan "strategiatyö" ja politiikan uudistaminen ovat houkutelleet uusia jäseniä. Työväen presidentti ja Suomen toivo -kampanjat toivat uutta väkeä kokoomukseen.

Niin Sdp:n kuin keskustan jäsenmäärät ovat vähentyneet viime vuosina parintuhannen vuosivauhtia tai vähän vähemmän. Vielä muutama vuosi sitten keskusta menetti jäseniään kymmenentuhannen vuosivauhtia, puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoo.

Keskusta on ainoa puolue, jonka jäsenistä ei ole olemassa yhtenäistä rekisteriä. Nyt sellaista ollaan tosin rakentamassa, ja ensi vuonna sen pitäisi olla käytössä. Silloin myös tiedot keskustan jäsenkunnasta tarkentuvat.

Myös vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit menettävät jäseniään tasaista vauhtia. Rkp:n jäsenmäärä pysyttelee puoluesihteeri Ulla Achrénin mukaan melko tasaisena.

Puolueiden jäsenmäärät eivät välttämättä vastaa niiden poliittista painoarvoa. Esimerkiksi kristillisdemokraateilla on enemmän jäseniä kuin vasemmistoliitolla, mutta eduskunnassa vasemmistoliitto pesee kristillisdemokraatit 17–7.

Vihreillä on vain jonkin verran enemmän jäseniä kuin perussuomalaisilla, mutta vihreät on hallituspuolue ja perussuomalaiset eduskunnan pienin ryhmä.

Vihreillä on pitkään ollut vaikeuksia saada edes kaikki aktiivitoimijansa liittymään puolueen jäseniksi, mutta tilanne on puoluesihteeri Panu Laturin mukaan muuttumassa. Puoluepolitiikkaa ei enää vierasteta vihreissä piireissä yhtä paljon kuin ennen.

Jäsenmäärällä on merkitystä erityisesti puolueen talouden kannalta. Mitä enemmän maksavia jäseniä sitä enemmän puolue pystyy panostamaan vaalityöhön. Valtion puoluetuki jaetaan kuitenkin eduskuntapaikkojen perusteella.

Sdp:n puoluesihteeri Ari Korhonen huomauttaa, että puolueen jäsenyydellä on merkitystä myös äänestäjien sitoutumisessa. Puolueen jäsenenä pysyy helpommin saman puolueen äänestäjänä.

Sdp:hen liittyy Korhosen mukaan noin 1 500 uutta jäsentä vuodessa. Nettona jäsenmäärä kuitenkin vähenee 1 300–2 000 jäsenen vuosivauhtia, erityisesti sen takia, että vanhoja jäseniä kuolee.

Sdp:n jäsenistön keski-ikä on yli 60 vuotta. Ari Korhosen mukaan keski-ikä kääntyy kuitenkin pian laskuun, sillä uudet jäsenet ovat enimmäkseen nuoria. Suurimmillaan Sdp:n jäsenmäärä oli 1976, jolloin puolueeseen kuului 101 773 suomalaista.

Yli sadantuhannen jäsenmäärällä pääsee nykyään kehuskelemaan vain keskusta. Keskustassa on Jarmo Korhosen mukaan 176 000 jäsentä. Vuonna 1983 niitä kerrotaan olleen 330 000.

Keskustan jäsenmäärä on herättänyt aina vahvoja epäilyksiä yhtenäisen jäsenrekisterin puuttumisen takia. Yleinen käsitys on, että keskustaan liitettiin takavuosina koko uuden jäsenen perhekunta, usein myös perheenjäseniltä itseltään kysymättä. Jarmo Korhonen leimaa nämä "yksittäistapauksiksi".

Kuitenkin vasta vuosituhannen vaihteessa on keskustassa siirrytty käytäntöön, jossa uusi jäsen vahvistaa halunsa liittyä puolueeseen omalla allekirjoituksellaan. Esimerkiksi kokoomuksen hallintopäälliköllä Jarmo Pekkalalla on kokemusta keskustan jäsenyydestä.

"Olin Laukaan kokoomusnuorten puheenjohtaja 1967, kun sain tietää olevani myös maalaisliiton jäsen. Isäni oli aktiivinen maalaisliittolainen, ja minut oli ilmeisesti liitetty puolueeseen hänen mukanaan", Jarmo Pekkala kertoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>