Kolme presidenttiä muisteli kausiensa huippukohtia

Presidentti Tarja Halonen järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden presidentin linnassa otsikolla "Muutosten Suomi". Suomen muuttumista ja tulevaisuutta oli kutsuttu pohtimaan kolmisenkymmentä nuorta vaikuttajaa sekä kolme Suomen presidenttiä.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut toimittaja Tarmo Ropponen korosti tapahtuman historiallisuutta. Maan kolme elossa olevaa presidenttiä eivät ole useinkaan olleet tämänkaltaisissa yhteistilaisuuksissa.

Presidenttejä oli pyydetty alustuspuheenvuoroissaan kertomaan oman presidenttikautensa merkittävimmistä tapahtumista.

"Kun tasavallan presidentti Tarja Halonen pyysi minua tänne, olin hämmentynyt. Mitä minulla nyt olisi sanottavaa. Hämmennys ei ole vieläkään täysin väistynyt", presidentti Mauno Koivisto aloitti oman alustuksensa lakoniseen tapaansa.

Koivisto muisteli vuotta 1968, jolloin hän nousi ensimmäisen kerran maan pääministeriksi ja maan avautumista länteen. Tuolloin väännettiin kättä yhteispohjoismaisesta talousalueesta Nordekista, joka ei koskaan toteutunut pääministeri Koiviston ponnisteluista huolimatta.

Lähinnä Neuvostoliiton vastustuksesta johtuen Suomi ei kuitenkaan lopulta lähtenyt Nordekiin mukaan. "Suomi oli silloin sidottu muiden maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Suomella oli kuitenkin pyrkimys päästä kaltaisensa maiden joukkoon."

Koivisto muistutti, että sittemmin Suomi on pystynyt tekemään entistä vapaammin omia ratkaisuja. Etenkin sen jälkeen, kun Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Suomi sanoi irti Pariisin rauhansopimuksen.

Koivisto muistutti, että vapaus omiin ratkaisuihin on mahdollistanut "viisaat ratkaisut ja vähemmän viisaat ratkaisut".

Presidentti Martti Ahtisaari nosti omalta presidenttikaudeltaan 1994–2000 esiin viisi tapahtumaa.

Ensimmäinen oli vuonna 1994 perustettu työllisyystyöryhmä, jonka tehtävä oli ratkoa laman vuoksi räjähtänyttä massatyöttömyyttä. "Ryhmän tavoite oli saada työttömyys painettua presidenttikauteni päättymiseen mennessä 200 000:een. Aika lähelle päästiin, mutta täytyy myöntää että se osin johtui työttömyyden laskentatavan muutoksesta", Ahtisaari sanoi.

Toisena merkkitapahtumana hän nosti esille Suomen liittymisen EU:hun 1995, josta hän jakoi kiitosta silloiselle hallitukselle. "Suomen sisäänajo onnistui hyvin", Ahtisaari sanoi.

Kolmanneksi Ahtisaari mainitsi Boris Jeltsinin ja Bill Clintonin huippukokouksen Helsingissä 1997.

Neljänneksi hän nosti Kosovon rauhanneuvotteluihin osallistumisen 1999. "Kysyin oikeuskansleri Paavo Nikulalta, onko sopivaa että istuva presidentti osallistuu tämän kaltaiseen rauhanprosessiin ulkomailla. Nikula antoi luvan, mutta täytyy muistaa että hän oli minun nimittämäni tehtäväänsä", Ahtisaari nauratti yleisöä.

Nikula ohjeisti presidenttiä, että hänen pitää kuitenkin olla joka perjantai paikalla presidentin esittelyssä. "Muuten voin viikolla kuulemma tehdä mitä vain", Ahtisaari kertoi.

Viidenneksi käännekohdaksi Ahtisaari kertoi EU-huippukokouksen 1999, jolloin Turkille myönnettiin EU-jäsenkandidaatin status.

Presidentti Tarja Halonen korosti EU-jäsenyyden merkitystä ja samalla EU:n arkipäiväistymistä. "EU on Suomen nykyistä sisäpolitiikkaa. EU on Suomen uudenlainen perhe, jossa voimme näkyä mutta samalla oma tahto täytyy pystyä sitomaan tähän uuden perheen yhteiseen tahtoon."

Halonen kritisoi viime aikoina päätään nostanutta taloudellista protektionismia sekä korosti globaalin yhteisvastuun merkitystä. Globalisaatiosta on ollut Halosen mukaan ensisijaisesti hyötyä Suomelle, etenkin taloudellisesti.

Merkittäviksi hetkiksi presidenttikausillaan Halonen nosti vuosituhannen vaihteen YK:n yhteispuheenjohtajuuden yhdessä Namibian kanssa. "Silloin oli vahva usko, että teemme tästä paremman vuosituhannen ja köyhyyttä saadaan poistettua maailmasta", hän sanoi.

Lisäksi hän korosti puheenjohtajuuttaan kansainvälisen työjärjestön ILOn maailmankomissiossa. Komission tehtävänä oli selvittää globalisaation sosiaalisia ulottuvuuksia.

Halonen painotti myös ilmastonmuutoksen vastaista taistelua sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi