Lainvalmisteluun liittyvä hutilointi huolestuttaa oikeuskansleria

"Valtioneuvoston yleisistuntoon päätettäväksi tulevista asioista jopa 10–20 prosentissa on puutteita tai virheitä", oikeuskansleri Jaakko Jonkka sanoo. Luku on hätkähdyttävä, sillä maan hallitus on yksi niistä elimistä, jotka käyttävät Suomessa korkeinta päätösvaltaa.

Myös hallituksen antamiin lakiesityksiin jää kiireen takia virheitä, joihin joudutaan oikeuskanslerinvirastossa puuttumaan ja vaatimaan korjauksia.

Valtioneuvoston yleisistunnossa tehdään vuosittain noin 1 700 muodollista päätöstä. Erityyppisiä päätöksiä on 150:ntä lajia. Lainmuutosesityksiä ja asetuksia on niistä vain osa.

Oikeuskansleria huolestuttaa kehityssuunta, jossa ministeriöitten virkamiesten kiireen takia esitysten laatimista joudutaan delegoimaan asiantuntijoilta alaspäin myös toimistohenkilökunnalle.

Teknisiä puutteita suurempi ongelma on, että hallitus perustelee esityksiään huolimattomasti. Jonkka kiinnitti huomiota asiaan jo viime vuonna. Tilanne ei tämän jälkeen ole ainakaan parantunut.

"Joskus lakiehdotuksen perustelut ovat irrallisia ja niukkoja. Lain vaikutuksia ja vaihtoehtoja ei ole arvioitu riittävän syvällisesti ja punnittu tasapuolisesti", Jonkka sanoo.

Hän korostaa, että lainsäädännön uskottavuus riippuu pitkälti siitä, että lain taustalla olevia tekijöitä ja valintoja perustellaan pätevästi ja uskottavasti. Oikeuskanslerinvirastossa on huomattu, että joskus on ensin lyöty lukkoon lain sisältö, ja sitten laadittu sille perustelut.

Oikeuskanslerin viraston valtioneuvostoasioiden osastopäällikkö Risto Hiekkataipale arvioi, että nykyisen mekaanisen ja kiireisen työkulttuurin myötä tehdään paljon sellaisia virheitä, joita ennen ei tehty. Myös hän arvostelee hallituksen esitysten perusteluihin liittyviä ongelmia.

"Jos esitykseen sisältyy haittatekijöitä, tai muitakin kuin valtiontalouteen liittyviä rasitteita, ne pitää tuoda avoimesti ja uskottavasti esiin."

Hiekkataipaleen mielestä ei ole syytä nostaa yksittäistä ministeriötä esiin ongelmapesäkkeenä, sillä ministeriöt tuottavat hyvin eri määriä säädösesityksiä.

Pienistä huolimattomuusvirheistä Hiekkataipale mainitsee esimerkkinä Tuotevalvontakeskuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen yhdistämiseen viime vuoden lopulta.

"Eduskunnalle piti jo seuraavalla viikolla antaa korjaavat esitykset laeista, jotka tasavallan presidentti oli edellisenä perjantaina vahvistanut voimaan", hän kertoo.

Ongelma oli voimaantuloajankohdassa. Eduskunta oli tarkoituksella jättänyt lakien voimaantulon avoimeksi, ja tasavallan presidentti päätti siitä. Ministeriö kuitenkin esitti kaikkia lakeja voimaan vuoden vaihteesta, vaikka tarkoitus oli, että kolme neljästä laista tulisi voimaan vasta seuraavana vuonna.

Hiekkataipaleen mukaan eduskunnassa voi olla samanaikaisesti käsiteltävänä kaksikin esitystä samojen pykälien muuttamisesta, kuten tapahtui viime vuoden lopulla sairausvakuutuskorvaussäännöksissä. Asiaa koskevan lakiehdotuksen käsittelyn lopputulos oli eduskunnan jo hyväksymän talousarvion vastainen.

Nyt sekin virhe korjataan antamalla siitä toistamiseen hallituksen esitys.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi