Lapintie laajentaisi EU:ta, Essayah painaisi jarrua

Taistelupari-sarjassa esitellään samoista äänistä kisaavia ehdokkaita

 Turkulainen vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie ja paimiolainen kristillisdemokraattien puoluesihteeri Sari Essayah ovat molemmat varsinaissuomalaisten ääniapajilla. Mielipiteiltään naiset kuitenkin ovat erilaisia.

Miten luulet voivasi vaikuttaa europarlamentissa yhtenä meppinä 736:sta? Lapintie: "Valiokuntatyössä voi vaikuttaa paneutumalla asioihin, olemalla ahkera, tekemällä aloitteita ja esityksiä. EU:n parlamentissa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa, joten keskustelulla pystyy vaikuttamaan, samoin oman ryhmän kautta."

Essayah: "Kristillisdemokraatit kuuluvat suurimpaan ryhmään. Kuulumalla suureen ryhmään ja saamalla ryhmän oman mielipiteensä taakse, silloin on vääntövoimaa. On tärkeätä päästä ryhmässä hyviin asemiin."

Mihin valiokuntaan haluaisit? Lapintie: "Uusi edustaja pienestä ryhmästä ottaa sen joka annetaan. Talous-, ympäristö- ja tasa-arvokysymykset ovat minulle tärkeitä."

Essayah: "Sisämarkkinavaliokuntaan, jossa voi vaikuttaa ihmisten arjen asioihin."

Mikä on tärkein asia, jota haluaisit ajaa EU:ssa? Lapintie: "EU:ssa ei ole puututtu pääoman ehdoilla tapahtuvaan toimintaan. Pitäisi olla unioni, jossa tavallisten kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien näkökulma on ensisijalla. Minimitoimeentulo ja -palkka, työsuojelunormit, minimiveroaste koko alueelle."

Essayah: "Läheisyysperiaatteen kunnioittaminen. Asiat pitää päättää mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita ne koskettavat."

Mihin suuntaan laajentaisit EU:ta? Lapintie: "Islanti sieltä ensin tulee. Jos Turkki täyttää oikeasti jäsenvaltion edellytykset ja vähemmistöjen oikeudet ovat kunnossa, tervetuloa vaan. Sama koskee muitakin maita."

Essayah: "En mihinkään suuntaan. Romania ja Bulgaria otettiin hyvin horjuvilla kriteereillä sisälle. Pitäisi pistää jarrua."

EU tuki Gazan jälleenrakennusta 500 miljoonalla eurolla Israelin hyökkäyksen jälkeen. Onko se EU:n tehtävä? Lapintie: "Yleensä tuhoajan pitäisi olla maksaja. Sodassa kärsineiden auttaminen on välttämätöntä, mutta Yhdysvallat voisi maksaa EU:lle siitä, että korjataan jälkiä."

Essayah: "Ei pidä tukea, jos sen valvonta ei toimi. Kun tuella painetuista oppikirjoista ei löydy Israelin valtiota ollenkaan ja teksteissä korostetaan pyhää sotaa, on aiheellista kysyä, onko tämä rauhan ja vakauden edistämistä, jota EU toivoo. Ei pidä tukea, jos raha menee aseisiin ja uuteen sotaan varustautumiseen."

Mikä on mielestäsi ollut EU-jäsenyyden paras ja huonoin anti Suomelle? Lapintie: "Tavalliselle kansalaiselle se, että valuutanvaihtoa ei enää ole. Nuorille ja opiskelijoille mahdollisuus suorittaa osa opiskelusta EU:n alueella. Huonoin puoli ehkä demokratian ja läpinäkyvyyden puute, kun päätökset tehdään kaukana ja suora vaikutusmahdollisuus on kytketty pois."

Essayah: "Ehkä hyvää on se, että EU on tarjonnut foorumin, jossa isoihin haasteisiin kuten ympäristökysymyksiin on yritetty hakea vastauksia. Huonoa on itsemääräämisoikeuden menettäminen monissa keskeisissä asioissa, esimerkiksi maatalouspolitiikassa."

Eurooppalaiset veronmaksajat käyttävät joka vuosi noin 200 miljoonaa euroa istunnon siirtämiseen Brysselistä Strasbourgiin. Pitääkö näin jatkaa? Lapintie: "Totta kai se kannattaa lopettaa, mutta en usko, että se on mahdollista."

Essayah: "Järjetöntä touhua."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi