Lex Nokia jättää paljon harmaata aluetta

Kiistelty esitys sähköisen viestinnän tietosuojaista jättää paljon harmaata aluetta. Laissa luetellaan useita ehtoja sille, milloin verkkovalvonta voidaan aloittaa. Toisaalta esitys on niin tulkinnanvarainen, että halutessaan yritys voi aloittaa seurannan milloin haluaa.

Esitys jakaa asiantuntijoiden mielipiteet voimakkaasti. Lain vastustajien mielestä esitys lähinnä tekee jo nyt ilman lain tukea yrityksissä tapahtuvan urkinnan lailliseksi.

Tätä mieltä on esimerkiksi kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland (Effi) ry:n varapuheenjohtaja Ville Oksanen.

"Tilannetta hämärtää ennestään se, että eduskuntakäsittelyssä esitykseen lisättiin sana 'ehkäisemiseksi' perusteena seurannan aloittamiselle. Lisäyksen jälkeen seurannalle on aina olemassa peruste", Oksanen kuvailee.

Kyseisen pykälän pohjalta yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja "maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön taikka yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi".

Liikenne- ja viestintäministeriössä lain valmisteluun osallistunut neuvotteleva virkamies Sanna Helopuro korostaa, että asia ei ole näin yksinkertainen. Hän ottaa esiin valvonnan aloittamisen edellytyksenä olevan käsitteet "keskeinen liikesalaisuus" ja "merkittävä haitta", jota toiminta aiheuttaa verkolle tai palvelulle.

"Yrityksen tahto määrittelee sen, minkä se kokee keskeiseksi yrityssalaisuudeksi. Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa kysymys on nimenomaan keskeisestä yrityssalaisuudesta. Kynnys on siten korkeampi kuin pelkän yrityssalaisuuden osalta", hän korostaa.

Helopuro muistuttaa, että lakia halutaan nyt tarkentaa voimassa olevaan lakiin verrattuna.

"Nyt on yritetty rajata ja luoda edellytyksiä ja pelisääntöjä, joita aikaisemmin ei ole ollut", Helopuro sanoo.

Yritys voi hakea tietoa vuotajasta automaattisin menetelmin. Automaattisessa hakutoiminnossa havaittu poikkeama on yksi tapa, jolla vuotoselvitys voi alkaa. Tämän jälkeen siirrytään tunnistetietojen käsittelyyn.

Helopuro muistuttaa, että lakiesityksessä nimenomaan todetaan, että tunnistamistietojen seuranta on viimesijainen keino selvitettäessä yrityssalaisuuden vuotamista tai väärinkäytöksiä. Ensin pitää tehdä paljon muuta.

Yritys saisi uuden lain nojalla käsitellä muun muassa tietoja sähköpostiviestien lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä lähetysajasta. Viestien sisältöä ei saa katsoa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi