Lontoossa jaetaan sharia-oikeutta

Epävirallisissa oikeusistuimissa ratkotaan avioeroja ja perintöriitoja
Muslimituomari tarjoaa Britannialle islamin pehmeitä ja kovia puolia

LONTOO. Kulmakauppa rauhallisella asuinalueella Itä-Lontoon Leytonissa on muutettu islamilaiseksi sharia-tuomioistuimeksi.

Sen ikkunat on peitetty varjostimilla.

Mutta kadulle ei kuulu tuskanhuutoja, ei liioin ruoskan ujellusta, eikä kivien kopsetta.

Sen sijaan sisältä löytyy surisevia kopiokoneita, kiireisiä virkailijoita, odotushuone ja kaksi karua kokoushuonetta.

Toisessa niistä istuu Suhaib Hasan, harmaapartainen tuomari, tohtori ja sheikki. Hän on Britannian johtavia muslimeja, kun kyse on islamilaisesta laintulkinnasta.

"Olen yksi islamilaisen sharia-neuvoston perustajista", Hasan sanoo.

Britanniassa asuu tätä nykyä jopa kaksi miljoonaa muslimia. Moskeijoita on yli tuhat ja sharia-oikeusistuimia tusina.

Leytonin islamilainen sharia-neuvosto on perustettu 1982. Se on Britanniassa vanhin ja suurin lajissaan.

Täällä ei kivitetä ketään, vaan haetaan uskonoppineiden neuvoja elämän ongelmiin. Usein ongelmissa on nainen, mutta ei ole tavatonta, että tuomari Hasanin edessä itkee muslimimies silmät punaisina ja anoo vaimoaan takaisin.

Sharia-istuimet käsittelevät pääasiassa Britannian muslimien perheoikeudellisia kiistoja, kuten perintöriitoja ja avioeroja. Leytonin sharia-neuvoston tapauksista jopa 95 prosenttia on avioeroja.

"Joka kuukausi meille tulee 50-70 juttua. Yleensä jutun ratkaisuun menee vuosi tai kaksi, ja tällä hetkellä saamme aikaan ehkä 15-20 päätöstä kuukaudessa", sanoo Hasan ja valittelee jutturuuhkaa.

Toisinaan tapauksia tulee muistakin Euroopan maista.

Epävirallisten sharia-tuomioistuinten päätöksillä ei ole Britanniassa lainvoimaa.

Muslimien tulee hakea avioeroa myös maan virallisesta siviilioikeudesta, mutta se ei kaikille riitä. Monille on henkisesti ja yhteisön hyväksynnän vuoksi tärkeämpää saada ero uskonnolliselta auktoriteetilta.

"Syvällä sydämessään he eivät ole tyytyväisiä ennen kuin ovat saaneet islamilaisen avioeron", Hasan sanoo.

Islamilaisen avioliiton, ja avioeron, säännöt ovat selvät. Ne on kerrottu Koraanissa.

"Islamissa miehellä on oikeus avioeroon. Se on kunnon avioero ( talaq). Meillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, täytyy vain täyttää joitain papereita."

Pulmallisempaa on, jos eroa haluaa vaimo.

Joskus tapaus on sellainen, jossa mies ei myönnä naiselle eroa, mutta on saattanut muuttaa ulkomaille ja ottanut uuden vaimon. Islam sallii miehelle neljä vaimoa, jos tämä kohtelee heitä tasapuolisesti.

Näin ensimmäinen vaimo on loukussa, eikä voi jatkaa elämäänsä ennen kuin ero on myönnetty.

Sharia-istuimia syytetään usein siitä, että naiset eivät ole niiden edessä miehen veroisia. Toisaalta ilman sharia-istuimia Britannian musliminaiset olisivat pulassa, sillä he eivät pääsisi eroon huonoista liitoistaan.

Britannian epävirallisten sharia-tuomioistuinten tapauksista valtaosa on sellaisia, joissa vaimo hakee eroa miehestä, joka ei eroa myönnä.

Alkaa pitkä prosessi, jota kutsutaan nimellä khul'a.

Tuomari Suhaib Hasan kertoo, että ensin yritetään saada yhteys mieheen, kirjeitse. Siihen saattaa kulua kolmekin kuukautta. Mies kutsutaan kuultavaksi.

Tuomarit yrittävät ensin sovitella ja saattaa pariskunta uudelleen yhteen. Jos se ei onnistu, ja mies myöntyy eroon, alkaa neuvottelu myötäjäisten palauttamisesta. Naisen täytyy palauttaa miehelle rahasumma, tai jalokivet, jotka hän sai avioliittoa solmittaessa.

Varsin usein mies ei myönny naisen hakemaan eroon. Tuomarit voivat kuitenkin katsoa, että vaimon perusteet erolle ovat riittävät, ja päättää islamilaisen avioliiton purkamisesta.

Vaikeinta on usein sopia lasten huoltajuudesta.

"Sharia ohjeistaa muslimien elämää. Se määrittelee jumalanpalvelusta, rukousta ja monia muita asioita, esimerkiksi rahan lainaamista ja hyväntekeväisyyttä. Tätä me voimme [Britanniassa] jo vapaasti harrastaa", Hasan sanoo.

Tuomari Suhaib Hasan ja hänen edustamansa muslimiyhteisö ei tyydy siihen.

Britannian imaamit haluaisivat, että islamin perhe- ja siviilioikeuskäytäntö - esimerkiksi avioliitot, erot, perinnöt ja testamentit - omaksuttaisiin Britannian lainsäädäntöön.

Se on kova toivomus, ja herättänyt paljon porua.

Sharian hyväksyminen nimittäin muuttaisi länsimaisen oikeuden keskeisintä periaatetta: islamilaisen oikeuden edessä mies ja nainen eivät ole tasavertaisia.

Perheoikeudellisen sharian laillistaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että samalla hyväksyttäisiin moniavioisuus - mutta vain miehelle.

"Sen sijaan, että miehellä olisi salainen rakastajatar, miksei annettaisi hänen ottaa toista vaimoa? Jos hän kerran haluaa", sanoo Suhaib Hasan.

Hän perustelee miehen moniavioisuutta sillä, että naisten oikeudet paranisivat.

Hasanin mukaan rakastajatar saisi toisena vaimona paremmat oikeudet, niin myös nuoren parin mahdolliset lapset, jotka saisivat myös perintöoikeuden, hän perustelee.

Yleinen mielikuva sharia-oikeudesta liittyy kivityksiin, ruoskimisiin ja käden katkaisuihin.

Rikosoikeus on sharian julmin puoli, jonka kovien tulkintojen puolesta länsimaihin asettautuneet muslimit eivät yleensä puhu.

"Se on hyvin raaka", tuomari Suhaib Hasan myöntää. "Ja se on valtion tehtävä, eikä [kaltaisemme] vapaaehtoisjärjestö saa sitä toteuttaa."

On kuitenkin vaikea sanoa, onko Hasan tosissaan, kun hän kehottaa Britanniaa harkitsemaan myös sharian kovaa, rikosoikeudellista rangaistusmenettelyä.

"Jos Britannia uskoo, että kovat rangaistukset voivat tuoda maahan rauhaa, tai jos halutaan vähentää rikollisuutta, niin sitä kannattaa kokeilla", Hasan sanoo.

Hän kertoo opiskelleensa aikoinaan Saudi-Arabiassa, jossa rikollisuus oli vähäistä.

"Et varasta, jos sen vuoksi voit menettää kätesi."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi