27.1.2009 16:54
Kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) ehdotus kuntien yhteisöveron uusjaosta saa heti kannatusta kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmiltä (kok). Kiviniemi esitti yhteisöverosta nykyistä suurempaa osaa kunnille Helsingin Sanomissa.
Matikainen-Kallströmin kotikaupungissa Espoossa yhteisövero on tuonut verotuloista 12–13 prosenttia, mutta romahtaa 8–9 prosenttiin. Se merkitsee "kymmeniä miljoonia", Espoon johdosta kerrotaan.
"Kuntien pitäisi saada useita satoja miljoonia lisää. Se pitäisi selkeästi päättää", Matikainen-Kallström sanoo.
Yritykset maksavat tuloistaan 26 prosenttia veroa. Valtio ottaa tästä tuotosta 76,22 prosenttia, kunnat saavat 22,03 ja seurakunnat 1,75 prosenttia.
Valtion talousarviossa yhteisöveron tuotto on tänä vuonna 5 miljardia euroa, mutta tuotto vähenee, kun talous heikkenee.
Matikainen-Kallström muistuttaa, että hyvinä vuosina Espookaan ei voi kasata puskuria pahojen päivien varalle, koska valtio tasaa rahoja heikommin menestyville kunnille.
Kiviniemen ehdotus on pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan "keskustelunavaus", mutta pääministeri ei ollut ajatukseen vielä tiistaina kunnolla tutustunut.
Yhteisöveron "suhdanneherkkyys" aiheuttaa pulmia, pääministeri myönsi. "Ajatus on looginen, hyvinä vuosina on leikattu ja heikkoina prosentteja voi muuttaa.".
Vasta kehysriihi on oikea paikka pohtia kuntatalouden näkymiä, pääministeri korosti Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaisuudessa. Marssijärjestys uhkaavassa taantumassa on se, että rahamarkkinoiden eli yritysten tarpeet tulevat ensin.
"Kuntatalous voi kohtuullisesti vielä tämän vuoden. Ensi vuosi on jo selvästi vaikeampi", Vanhanen sanoi.
Vanhanen opasti kuntia investoimaan, kun korot ovat alhaalla ja rakentaminen halpaa. Hän ojensi kuntia tarkistamaan palvelutuotannon tehokkuutta, koska jo terveyspalvelujen kustannusero on jopa 67 prosenttia kuntien välillä.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
Ulkomaat | Päivitetty 6:10
Urheilu | Päivitetty 9:54