Miksi poliitikkojen kytköksiä on tarpeen penkoa?

Helsingin Sanomat listasi kymmenen perustetta ihmetellä vaalirahojen liikkeitä. Alla vyyhti avoimine kysymyksineen:

1. Kansanvalta Suomessa perustuu vaaleihin, joissa äänestäjät valitsevat mieleisensä edustajat eduskuntaan, kunnanvaltuustoon ja muihin päättäviin elimiin. Kansalaisilla on oikeus saada tietoa ehdokkaiden taustoista, esimerkiksi heidän rahoittajistaan.

2. Eduskuntavaalien 2007 suurrahoittajat ovat tulleet julki vasta, kun asiaa tutkineet toimittajat ovat onnistuneet hankkimaan tiedot käsiinsä. Tukisummien salailu, outo muistamattomuus ja tietämättömyys antavat aiheen epäillä, liittyykö rahavirtoihin epäselvyyksiä. Kiusallisia paljastuksia on vaalirahajupakan kiihkeimpinä viikkoina putkahdellut päivittäin.

3. Kahden keskeisen tukiyhdistyksen kautta on kanavoitu useita satoja tuhansia euroja vaalitukea pääosin keskusta- ja kokoomuspoliitikoille. Matkan varrella selvisi, että paperiyhdistyksinä toimineet tukiorganisaatiot perustettiin keskustan puoluetoimistossa. Raha on peräisin muun muassa kiinteistö-, huonekalu- ja halpakauppabisneksessä rikastuneelta yrittäjäporukalta.

4. Suurrahoittajilla on intressi edistää kauppakeskusten ja suurmyymälöiden rakentamista maakuntiin. Julki on tullut sähköpostiviesti, jossa yrittäjät kehuvat saaneensa keskustan johdosta tukea tulkinnoilleen maankäyttö- ja rakennuslaista. Kyse on siitä, kuinka väljillä ehdoilla uusia liiketiloja saa rakentaa taajamien ulkopuolelle.

5. Keskustalaiset pääministeri ja elinkeinoministeri ovat julkisesti esiintyneet vaalirahoittajien rakennushankkeiden kannattajina. Moni on kysynyt, onko liikemiesten vaalituella joku yhteys ministerien myönteisiin kannanottoihin.

6. Vaalirahajupakan keskiössä on kesäkuussa 2009 konkurssiin julistettu kiinteistöpalveluyhtiö Nova Group ja sen tytäryhtiö Nova Kiinteistökehitys. Ne ovat hakeneet ja jalostaneet maakunnista tontteja liikemiesten kauppahankkeita varten. Novan taustalta on paljastunut epämääräisiä liikemiehiä ja surutonta rahankäyttöä. On herännyt perusteltu kysymys, onko Novan tuki poliitikoille ollut täysin pyyteetöntä. Liittyykö siihen jotain hämärää?

7. Valokeilaan on noussut Rovaniemelle puuhattu moottorikelkkatehdas. Novan junailemaan hankkeeseen liittyvää päätöksentekoa setvittiin kesällä 2008. Ratkaisevia päätöksiä oli tehnyt muun muassa Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän oli saanut Novalta peräisin olevaa vaalirahaa.

8. Kuntien eläkevakuutus sijoitti Novan puuhaamaan tehdaskiinteistöön 20 miljoonaa euroa. Päätöksen esittelijänä oli Kevan keskustalainen toimitusjohtaja. Kesällä 2009 selvisi, että hän oli mukana myös ns. Kesärannan palaverissa, jossa ohjailtiin Kehittyvien maakuntien Suomen vaalirahoitusta eri ehdokkaille. Myös Kevan hallituksessa on vaalituen saajia. Moni kysyykin, onko kuntien työntekijöiden eläkesäästöjä uinut puolueiden eduskuntavaalityöhön Novan kautta.

9. Pääministeri on tavannut Kehittyvien maakuntien Suomen avainhenkilöitä useaan otteeseen. Kiertelyn lomassa on jäänyt varmentamatta muun muassa se, onko hän ollut mukana ohjaamassa tukea myös muiden puolueiden ehdokkaille. Yksi KMS:n tukea saaneista ehdokkaita oli vihreitä edustanut pääministerin entinen naisystävä.

10. Vaalirahoituksen antaminen tai ottaminen ei ole kiellettyä, eikä edes moitittavaa. Tuen rahoittajien ja heidän motiiviensa hämärtäminen antaa kuitenkin aiheen kysyä, kenen asialla valituksi tullut ehdokas oikeasti on. Puhuuko hän eduskunnassa tai valtuustossa esimerkiksi kiinteistökoijarien vai ihan oikeasti äänestäjien nimissä?

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi