Olkiluodon ongelmat kummittelevat kritiikin taustalla

Viime vuosina ydinvoima on pysynyt keskustelunaiheena paljolti Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisongelmien takia.

Suomen suurin työmaa on saanut Säteilyturvakeskukselta moitteita muun muassa hitsausvioista, automaatiosuunnittelun puutteista ja reaktorirakennuksen betonin heikkoudesta.

Eduskunta hyväksyi Olkiluoto 3:n rakentamisen 2002 äänin 107-92. Jos rakentaminen olisi sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaan, TVO:n 1600 megawatin painevesireaktori jauhaisi jo sähköä Suomeen.

Sen sijaan laitoksen toimittaja, ranskalainen Areva, on ilmoittanut, että valmista tulee kesällä 2012 - jos silloinkaan.

Hinta on noussut alkuun arvioidusta 3,2 miljardista 4,7 miljardiin euroon. TVO ja Areva selvittelevät nyt välimiesoikeudessa sitä, kumpi maksaa.

Helsingin yliopistossa suomalaista ydinvoimapolitiikkaa tutkivan Milka Sunellin mukaan Olkiluoto 3 myytiin suomalaisille kansallisena suurhankkeena. Niinpä sen ongelmatkin ovat tuntuneet kansallisilta, vaikka niistä ovat kärsineet pääosin TVO ja Areva.

"Olkiluoto 3:a kaupattiin nimenomaan edullisuudella ja toimintavarmuudella. Ja ainakin rakennusvaiheessa se on ollut aivan muuta kuin luvattiin", Sunell sanoo.

Johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta kiistää, että Olkiluodon ongelmat olisivat keikuttaneet suomalaisten asenteita. Etujärjestön vuodesta 1982 tekemissä mielipidemittauksissa ydinvoiman kannatus ei koskaan ole ollut niin suurta kuin nyt.

Leskelän mukaan ydinvoimakielteisyyden nousu voi liittyä lähestyvään päätökseen kuudennesta reaktorista. "Myös vuoden 2002 päätöksen alla kriittinen sävy ja varovaisuus nousivat."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi