Paine äänestysikärajan alentamiseksi kasvaa

Julkaistu: 9.6.2010 lehdessä osastolla Politiikka

Olli Pohjanpalo HS

VESA OJA HS

Pihlajamäen nuorisopuistossa Helsingissä aikaa viettävät serkukset Mira Lindqvist, 15, ja Maiju Lindqvist, 16, pitävät äänestysikärajan laskua hyvänä asiana, sillä silloin nuoret pääsisivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Äänestysikärajan alentaminen kuntavaaleissa 16 vuoteen on oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) tavoite. "Realistinen aikataulu olisi 2016", Brax sanoi tiistaina vastaanottaessaan äänestysikää miettineen työryhmän raportin.

Teoriassa on vielä mahdollista, että uudistus saataisiin voimaan jo vuoden 2012 kuntavaaleihin mennessä.

Braxin oma puolue vihreät kannattaa äänestysikärajan alentamista, samoin hallituspuolueista ainakin kokoomus ja keskusta.

Brax ei kuitenkaan halua lähteä ajamaan hallituskauden loppusuoralla ilman opposition tukea sellaista uudistusta, joka vaatii perustuslain muutoksen ja jota ei ole hallitusohjelmassa.

Perustuslain muuttaminen vaatii kahden eri eduskunnan hyväksynnän. Jotta nykyinen eduskunta ehtisi hyväksyä lakimuutoksen, poliittisen sovun pitäisi löytyä hyvissä ajoin syksyllä.

Se ei näytä todennäköiseltä. Sdp suhtautuu epäilevästi ikärajan alentamiseen, kun ehdokkaaksi asettumisen ikäraja on samalla tarkoitus pitää 18 vuodessa.

Työryhmän tarkoitus oli selvittää, voiko äänestysikää alentamalla lisätä nuorten painoarvoa yhteiskunnassa, jossa väestö ikääntyy ja nuorten suhteellinen osuus äänioikeutetuista pienenee.

Ikärajan alentaminen lisäisi äänioikeutettujen määrää noin 120000:lla.

Äänestysikärajan muuttaminen on yksi noin 30:stä valtioneuvoston demokratiaohjelman toimenpiteestä.

Työryhmän ja sen käyttämien perustuslakiasiantuntijoiden arviot uudistuksen hyödyistä vaihtelevat. Toisaalta epäillään 16-17-vuotiaiden kypsyyttä ymmärtää politiikkaa, toisaalta todetaan että uudistus voisi pitkällä tähtäimellä nostaa äänestysaktiivisuutta.

Brax sanoi, että uudistusta puoltaville argumenteille on enemmän perusteita. Hänen mukaansa äänestysaktiivisuuden lisääminen edellyttää ikärajan alentamisen ohella demokratiakasvatuksen lisäämistä kouluissa ja kotona.

Työryhmä ei ottanut kantaa uudistuksen puolesta tai sitä vastaan, eikä edes siihen, toteutettaisiinko se kokeiluna vai pysyvänä. Brax kannatti pysyvää ratkaisua sillä perusteella, että kerran annettua äänestysoikeutta ei voi enää ottaa pois.

Brax toivoo, että uudistus yllyttäisi puolueita nostamaan esille nuoria ehdokkaita. Alle 18-vuotiaiden pääseminen vaaliuurnille todennäköisesti lisäisi tv:stä tuttujen julkkisehdokkaiden määrän kasvua ehdokaslistoilla.