Palkansaajat: Eläkejärjestelmään ei tarvitse enää koskea

Hallituksen helmikuisen eläkeriidan jälkimainingeissa perustetussa eläkeneuvotteluryhmässä näkemykset ovat pahasti hajallaan. Jukka Rantalan vetämä työryhmä antaa ehdotuksensa vuoden lopussa.

Vielä ei ole päästy kunnolla edes kiistelemään eläkeikää nostavista keinoista.

Siitäkään ei ole yksimielisyyttä, tarvitaanko Rantalan ryhmästä ylipäätään enää lisäkeinoja.

Palkansaajapuoli on tullut siihen tulokseen, ettei eläkejärjestelmään tarvitse kajota eikä eläkkeelle pääsyä rajata.

Talvella leimahtanut eläkekiista sammutettiin sopimalla, että työmarkkinajärjestöt pääsevät valmistelemaan keinot, joilla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan nykyisestä 59,4 vuodesta 62,4:een vuoteen 2025 mennessä.

Rantalan eläkelakien ja työeläkejärjestelmän muuttamista pohtivan työryhmän lisäksi saman aiheen kimpussa on toinenkin ryhmä: Jukka Ahtelan vetämä ryhmä pohtii keinoja työelämän parahtamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Palkansaajat laskevat, että vuonna 2005 tehty eläkeuudistus, tänä vuonna sosiaalitupossa sovitut keinot sekä Ahtelan työryhmän pehmeät työelämäparannukset nostavat eläkeikää tarvittavat kolme vuotta, joten eläkelait voidaan jättää rauhaan.

Puheenjohtaja Rantala laskee 2005-uudistuksen hoitavan tavoitteesta puolet, mutta sanoo, ettei sosiaalitupon lasketa vaikuttavan eläkkeellejäämisikään. Oman ja Ahtelan ryhmän työnjakoon tai myöhentämistavoitteen jyvittämiseen hän ei halua ottaa kantaa.

Työnantajapuolella sen sijaan pidetään selvänä, ettei tavoitteisiin päästä pelkällä työhyvinvoinnilla puuttumatta myös itse eläkeikiin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi osa-aikaeläkkeen lopettamista ja työttömyyseläkeputken poistamista. Vaikutus eläkeikään voisi olla 0,2–0,3 vuoden luokkaa.

Palkansaajapuolelle tämä on kauhistus. Molempien varhaisväylien rajaamisesta on hiljattain sovittu sosiaalitupossa, ja palkansaajien mielestä jo kerran neuvottelumankelin läpi menneitä asioita ei enää avata.

Sosiaalitupossa sovittiin, että osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostetaan kahdella vuodella 60 vuoteen ja työttömyysputken rajaa vuodella 58 vuoteen.

Työnantajapuolen mielestä sosiaalitupoa ei rikottaisi, kun varhaiseläkeväylät tukittaisiin vasta vuoden 2012 jälkeen.

Palkansaajapuolelle olisi mieluisampaa tehdä työttömyysputken käyttö kalliimmaksi työnantajille, jolloin sitä ei käytettäisi nykyisessä laajuudessa.

Työantajat tyrmäävät tämän vaihtoehdon. Heille kelpaisi mieluummin esimerkiksi iäkkään työntekijän työnantajamaksujen alentaminen.

Itse vanhuuseläkeiän 63 vuoden alaikärajaan puuttuminen voi osoittautua turhan räjähdysalttiiksi. Tosin ryhmässä selvitetään, voidaanko iän sijaan eläkkeelle pääsyn edellytykseksi ottaa työuran pituus.

Erityisen tärkeäksi molemmissa työryhmissä nähdään työkyvyttömyyseläkkeiden suureen määrään puuttuminen. Vanhuuseläkkeelle jäädään yli 63-vuotiaana, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin jo 52-vuotiaana. Suurimpia syitä työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinsairauden ja mielenterveysongelmat.

Hallitus on linjannut, että työmarkkinajärjestöjen löytämien ratkaisujen pitää olla "uskottavia". Siksi ratkaisuehdotukset arvioitutetaan jollakin ulkopuolisella taholla, mahdollisesti OECD:llä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi