Professorit löytävät kuntapäättäjien vaalirahoista lahjonnan merkkejä

Kuntapäättäjän on syytä olla tarkkana saamansa vaalituen kanssa. Luottamushenkilöä voidaan epäillä selvästä lahjusrikkomuksesta, jos hän on saanut vaalitukea yritykseltä, jonka hankkeen toteutumiseen hän on voinut osaltaan vaikuttaa kunnassa.

Tätä mieltä on rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta. Hänen mukaansa ääritilanteessa voi joutua syytteeseen, vaikka äänestäisi vastaankin.

Joensuun yliopiston julkisoikeuden professorin Teuvo Pohjolaisen tulkinnan mukaan lahjuspykälien mukaan kriittisimmässä asemassa ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet.

Oulussa kaupunginvaltuutettuna toimiva viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ja entinen kansanedustaja Riikka Moilanen (kesk) olivat pöytäkirjan mukaan päättämässä vaalitukijansa huonekalukaupan keskukseen liittyvästä asemakaavamuutoksesta toukokuussa 2008. Tuolloin Toivo Sukarin omistama Maskun Kalustetalo rakennutti suuren huonekalukaupan keskuksen.

Lindén ja Moilanen saivat KMS:ltä 5 000 euroa vaalirahaa. Lindén ei kuitenkaan koe, että hänen olisi tullut jäävätä itsensä, sillä KMS:n tuki ja kaavoituspäätös eivät liity toisiinsa.

Ministeri ihmettelee professori Tolvasen tulkintaa.

"Jos näin haluaa tulkita, silloin meistä suomalaisista luottamushenkilöistä löytyy rikollisia satoja, jollei tuhansia", hän sanoi.

Riikka Moilanen toteaa, ettei hän edes tunne KMS-rahoittajaansa, jonka hankkeeseen kaavamuutosta tarvittiin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi