Professorit vetosivat tietellisen argumentaation puolesta geenimuuntelukeskustelussa

Poikkeuksellisen laaja ja arvovaltainen joukko tiedeväkeä luovutti tiistaina eduskunnalle vetoomuksen.

Vetoomuksessa pyydetään, että kansanedustajat perustaisivat päätöksensä kasvien geenimuuntelua koskevissa lakihankkeissa tieteellisiin tosiseikkoihin luulopuheiden ja huhujen sijaan.

Tiedeväen mukaan nykyiset lakihankkeet pyrkivät sensuroimaan tieteen vapautta.

Vetoomuksen oli luovutushetkellä allekirjoittanut 557 ihmistä. Heistä tohtoreita oli 312 ja vähintään dosentteja 210.

Joukossa on 140 professoria, kolme tutkimusjohtajaa, seitsemän yliopiston dekaania, yhdeksän tutkimuslaitosjohtajaa, 12 yliopiston rehtoria, kaksi yliopiston kansleria sekä tieteen akateemikko.

Adressin luovutti maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsenistä koostuvalle kansanedustajaryhmälle kymmenhenkinen valtuuskunta, joka koostui kasvinjalostustieteen huippututkijoista Suomessa.

Allekirjoittajien mukaan geenimuunneltujen kasvien kehittelyn rajoittamisessa on menty Suomessa ja EU:ssa liian pitkälle ilman tieteellisiä perusteita.

Käytännössä huoli keskittyy vireillä olevaa lakiehdotukseen, jossa säädetään muuntogeenisen tärkkelysperunan tuotantoedellytyksistä Suomessa.

Adressin luovuttajien mukaan alan tutkijoiden enemmistö on varsin yksimielinen esimerkiksi siitä, että lakiehdotuksessa olevat geenimuunnellun perunan ja muiden lajikkeiden välille ehdotetut 18–30 metrin turvarajat ovat tarpeettomia.

Adressin luovutustilaisuuden jälkeen järjestetyssä haastattelussa paikalla olleet kymmenen tutkijaa olivat yksimielisiä siitä, että turvarajan voisi laskea Ruotsin tapaan kolmeen metriin.

Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Jussi Tuomiston mukaan jo 18 metrin turvarajat veisivät suomalaisilla perunatiloilla laajan tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia viljelypinta-alasta.

Adressin luovuttajien suurin yhteinen huoli oli se, että kansanedustajat päätyisivät "valheellisen informaation takia" kieltämään geenimuuntelun kasveissa kokonaan Suomessa.

Professorien mukaan kasvinjalostustutkijoiden suuri enemmistö ymmärtää geenimuuntelun edut, mutta julkisuudessa muutaman "turkulaisen dosentin" argumentointi jalostusmenetelmän haitoista on saanut kohtuuttomasti painoarvoa.

Näiden biologien mukaan rikkakasvien kemiallinen torjunta vaikeutuu, kun gm-lajikkeiden rikantorjuntakemikaalien sietokyky leviää näistä lajikkeista rikkakasveihin.

Professoreiden mukaan pelko on vahvasti liioiteltu.

Maailman peltopinta-alasta kymmenesosa eli viisi kertaa Suomen kokoinen alue on jo nykyisin viljelty gm-lajikkeilla, mutta kemikaalien sietokyvyn leviämisiä rikkakasveihin ei ole todettu, he muistuttivat.

Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri muistutti luovutustilaisuudessa, että "adressi ei ole puolesta tai vastaan, vaan pyyntö siitä, että argumentaationa käytettäisiin tieteellistä argumentaatiota".

Hänen mielestään suurin ja yleisin yleisön keskuudessa oleva harhaluulo on, että muuntogeenimenetelmä olisi jotenkin perinteistä menetelmää vaarallisempaa.

"Nykyinen geenikasvijalostus on tuhansia kertoja puhtaampaa kuin vanhanaikainen kasvijalostus", kertoi kasvijalostuksen dosentti Jussi Tammisola.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi