Pysyvä vai väliaikainen tuki?

Niin sanottu 141-tuki on eteläsuomalaisille maatiloille maksettava vakavien vaikeuksien tuki. Suomi sai sen maksamiseen luvan liittyessään Euroopan unioniin 1995.

Valtioneuvosto päätti elokuussa 141-tuen jatkamisesta. Hallitus esitti komissiolle tueksi 129 miljoonaa euroa ensi vuonna.

141-tukea saa MTK:n mukaan noin 30 000 tilaa. Niiden nettotuloista tuki kattaa 30–60 prosenttia. Erityisen tärkeä tuki on 1 400 sikatilalle.

141-tuki on katkolla vuodenvaihteessa. Jos se loppuu, maatalous ei kannata Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa pätee pysyvä 142-tuki.

Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin mukaan 141-tuki on väliaikainen. Päätös siitä syntyi yli vuosikymmen sitten kivuliaasti.

141-tuki neuvoteltiin pysyväksi, sanoi vastikään entinen ulkoministeri Heikki Haavisto (kesk), joka Esko Ahon (kesk) hallituksen ulkoministerinä neuvotteli liittymissopimuksen maatalouspykälät.

Haaviston mukaan EU:n neuvottelijat tulkitsivat 141-tuen pysyväksi ja suomalaiset saivat sille poliittisen tuen. Hänen mukaansa komissio antoi jäsenmaille myöhemmin salaisen lausuman 141-tuen määräaikaisuudesta.

Suomi ja EU ovat neuvotelleet 141-tuesta tuimasti myös 1999 ja 2003.

Maataloustuottajain keskusliiton edustajat totesivat 1999, että 141-tuki oli ansa, jolla Suomi oli houkuteltu EU:n jäseneksi. Vuonna 2004 tukien rakenne muuttui. Tuotannollisen 141-tuen rinnalle eteläisen Suomen maatiloille osoitettiin ympäristötuen kansallinen lisäosa. Koska se loppuu vuodenvaihteessa, hallitus on esittänyt aiempaa isompaa 141-tukea ensi vuodeksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi