Suomen piraatit eivät aio jämähtää yhden asian puolueeksi

Tie vie halki alkukesän maalaisidyllin. Hollolan kirkonkylän kulttuurimaiseman jälkeen käännytään pikkutielle, noustaan mäennyppylä, ja kas – ollaan tietoyhteiskunnan kysymyksiin erikoistuneen suomalaispuolueen aivokeskuksessa.

Kunnostusta kaipaavasta vanhan tilan piharakennuksesta löytyy vuoden ikäisen Piraattipuolueen päämaja. Päärakennuksessa asuu itse merirosvokapteeni, puolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto, perheineen.

Palmulehto näyttää väsyneeltä. Edellisyö on ehtinyt kääntyä aamun puolelle tietokoneen ääressä – taas kerran. Tällä kertaa Palmulehto on laatinut oikeusministeriölle kannanottoa sähköisistä jäsenäänestyksistä ja etäkokouksista. Piskuisen puolueen toiminta kun keskittyy verkkomaailmaan.

Piraattipuolue jätti maanantaina oikeusministeriölle hakemuksen puoluerekisteriin pääsystä. Kannattajakortteja on kasassa 5 000.

Kiikarissa ovat vuoden 2011 eduskuntavaalit. Palmulehto ilmoittaa tavoitteeksi paikan tai kaksi. Mustiin pukeutuneella miehellä ei ole vaikeuksia kuvitella vaikka itseään kansanedustajaksi.

Piraattipuolue tunnetaan lähinnä keskeisestä tavoitteestaan: nettilatausten vapauttamisesta yksityiskäyttöön. Nyt lataaminen on laitonta mutta laajaa: suomalaisnuorista sitä harrastaa tutkimuksen mukaan päivittäin lähes joka kolmas yhdeksäsluokkalainen.

"Me pyrimme auttamaan ymmärtämään sitä, mikä tapahtuu joka tapauksessa: minkä takia sitä tapahtuu ja miten pitää toimia", sanoo neljä kuukautta piraatteja johtanut järjestelmäasiantuntija.

Palmulehto ajaa musiikkibisneksen rahanjakotapojen uudistamista. Hänen mielestään taiteilijoille tuloutuu levymyynnistä nyt niin mitätön osa, ettei kopioinnin vapauttamisesta koituisi huomattavaa rahallista menetystä.

Aika moni musiikintekijä on ollut toista mieltä.

Mutta Palmulehto korostaa, ettei Piraattipuolue ole vain yhden asian puolue. Keskeisiä tavoitteita ovat lisäksi tekijänoikeussuojan lyhentäminen 5–10 vuoteen, ohjelmisto- ja lääkepatenttien lakkauttaminen sekä yksityisyyden suojan ja sananvapauden turvaaminen.

On oikeastaan yllättävää, että rikollisen toiminnan laillistamista vaativat nuoret nettinörtit haluavat mukaan perinteiseen politiikantekoon ja eduskuntaan.

"Nämä ovat lainsäädännöllisiä asioita. Poliittinen vaikutustapa on ainoa, jolla pystyy vaikuttamaan sananvapauden ja yksityisyyden suojan asioihin."

Piraateilla on tänään jännittävä päivä.

Ruotsissa mielipidekyselyt lupaavat maailman ensimmäiselle piraattipuolueelle, Piratpartietille, europarlamenttiin kahta edustajaa. Jäsenmäärältään se on jo Ruotsin kolmanneksi suurin puolue.

Piratpartiet kasvatti suosiotaan erityisesti sen jälkeen, kun Tukholman käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa The Pirate Bay -palvelun puuhamiehet vankeuteen ja jättikorvauksiin avunannosta tekijänoikeusrikoksiin. Tuomio hyödytti Suomenkin piraatteja.

Vielä Piraattipuolue on kuitenkin pikkutekijä.

Puolueen hallitus on kovin nuorta – 28-vuotias Palmulehto kuuluu vanhimpiin – ja kovin miesvaltaista. Palmulehto uskoo puolueen vetoavan silti laajemminkin suomalaisiin. Hänen mielestään nykyhallituksen politiikka ruokkii piraattien suosiota.

"On ollut Lex Karpelaa [tekijänoikeuslaki], Lex Nokiaa [laki työntekijän sähköpostien tunnistetietoihin pääsystä], passien sormenjälkirekisteriä ja internetin ennakkosensuuria. Yleinen kansalaisten valvonta koetaan aika suureksi uhaksi. Meidän ei todennäköisesti tarvitse kuin jatkaa samalla linjalla, niin nousemme aika kovaa."

Ainakin puolue sähköistää kamppailua nuorten äänistä.

Mutta suppealla asialistalla ei eduskunnassa pitkälle pötkitä. Eduskuntakäyttäytyminen on selvästi hankala aihe.

"Missään tapauksessa ei ole niin, että sinne mennään painamaan nappia vain silloin, kun asia sattuu olemaan meille sopiva. Toistaiseksi vallitseva konsensus on se, että henkilö, joka mahdollisesti pääsee edustajaksi, saa äänestää Piraattipuolueen ydinasioiden ulkopuolella omantuntonsa mukaan."

Muihin kuin puolueen asialistan kysymyksiin puheenjohtaja on varovainen ottamaan kantaa. Kannattajajoukko on talouspoliittisilta näkemyksiltään varsin kirjavaa.

Palmulehto ei suostu sijoittumaan oikeisto-vasemmistoakselille. Sen verran hän raottaa laajempaa yhteiskunnallista näkemystään, että määrittelee itsensä ekohenkiseksi ihmiseksi. Mutta ydinvoimasta hän ei kerro mielipidettään. Toteaa vain, että energiankulutusta pitää vähentää reippaasti.

"En näe jatkuvalle kasvulle tarvetta. Välillä on hyvä seistä ja ottaa pari askelta taaksepäin."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi