Suomen suurlähettiläillä tiukkoja kantoja Venäjään

Suomalaisilla suurlähettiläillä on tiukkoja kantoja Venäjään. Näkemykset kävivät ilmi, kun ulkoministeri Alexander Stubb (kok) tilasi suurlähettiläiltä arvioita kansainvälisen politiikan tilasta Georgian sodan jälkeen.

Helsingin Sanomat sai luettavakseen 64 arviosta reilun kolmanneksen eli 23. Stubbin avustajien mukaan otos on edustava. Suurlähettiläiltä ei ole aiemmin pyydetty vastaavia katsauksia ainakaan julkisesti.

Useat suurlähettiläät ottivat voimakkaasti kantaa erityisesti Venäjään. Yhteistyö Venäjän kanssa perustuu heidän mukaansa yhteisiin etuihin eikä enää yhteisiin arvoihin, kuten demokratiaan.

"Venäjä ei voi koskaan ansaita naapureidensa luottamusta, ellei se ensi tee rehellistä tiliä menneisyytensä kanssa", kirjoitti eräs suurlähettiläs.

Hänen mukaansa Venäjä ei piittaa yhteisesti sovituista säännöistä. Maa haikailee 1800-luvulle, kun EU elää 2000-lukua.

Lähettilään mukaan Venäjä rakentaa aitaa ja vaalii turvallisuuttaan aidan molemmin puolin. Kun Kiina 8. elokuuta aloitti kesäolympialaiset, Venäjä hyökkäsi Georgiaan.

"Kiina kutsui maailman kylään, Venäjä näytti maailmalle keskisormeaan", suurlähettiläs päättelee.

Eräs toinen suurlähettiläs vaatii Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen työlistan tarkistamista. "Tarkistuksen suunta on itä", lähettiläs arvioi.

Useissa tekstikohdissa lähettiläät poikkeavat Suomen ulkopolitiikan totutuista kaavoista.

Tekstien perusteella suomalaisten suurlähettiläiden maailmankuva on voimakkaasti eurooppalainen, mutta ei mitenkään yksimielinen. Venäjän aikomuksia Georgian sodan valossa arvioidaan kriittisemmin kuin virallisissa puheissa, mutta Venäjä saa myös virallisen linjan ylittävää ymmärrystä osakseen.

Suurlähettiläiden kannoista kerrotaan lisää sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi