Suomi ehostaa ulkopolitiikkaansa Afrikassa

Suomen ulkopolitiikan johdon levittäytyminen kolmeen eri osaan Afrikkaa samaan aikaan on mielenkiintoinen ilmiö täältä katsottuna. Afrikkalaisia se tuskin hämmentää.

Suomessa herää kysymys, onko tässä kyse jostakin uudesta suuresta suomalaisesta satsauksesta Afrikkaan, ja jos on niin miksi. Vastaus on, että kyseessä on sekä sattumaa että satsausta, ja Suomi hakee kiinnostuksesta Afrikkaan hyötyä myös itselleen.

Afrikan läntiset maat, joita presidentti Tarja Halonen kiertää, ovat hyvin kaukana Etelä-Afrikasta ja Sambiasta, jotka ovat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) matkakohteita.

Läntiset Afrikan maan ovat etäällä myös Ťsadista ja Etiopiasta, joissa kiertää ulkoministeri Alexander Stubb (kok).

Lisäksi näiden kolmen matkustajan tiet ovat ainakin ennen kulkeneet hyvin eri suuntiin, ja jokaisella on nytkin omia matka-aiheitaan.

Globaalit kehityskysymykset ovat vieneet Halosen Afrikkaan ennenkin, ja mantere on luonteva kohde kehitysyhteistyöstä vastaavalle Väyryselle. Stubbin kiinnostus Afrikkaan sen sijaan on uutta.

Yksi yhteinen pyrkimys matkoilla on todennäköisesti edistää Suomen hanketta päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kahdeksi vuodeksi alkaen vuodesta 2013.

Neuvoston vaihtuvat jäsenet valitaan maanosittain, ja Afrikan tuki voi ratkaista siinä kuin muidenkin. Toisaalta Suomi käy turvaneuvostokampanjaansa muutenkin, joten sillä ei voi parin vuoden ajan selittää kaikkia maailmanmatkoja.

Oleellisempaa on se, että Suomi ylipäätään panostaa näkyvyyteen Afrikassa, koska se on pienelle maalle hyvä keino pitää yllä ulkopoliittista näkyvyyttään.

Siitä on hyötyä muussakin kuin turvallisuusneuvostopaikan tavoittelussa. Suomi voi olla hyödyksi, mutta hyötyy myös itse.

Ajatusta Afrikan korostamisesta on hauduttu ulkoministeriössä yli vuoden, kertovat virkamiehet.

Taustaa on helppo hahmotella. Edessä häämötti aika, jolloin Suomen puheenjohtajavuosi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj)olisi ohi, eikä muita näkyviä tehtäviä ollut luvassa.

Hyperaktiivisella ulkoministerillä oli näköpiirissä paluu pienten riviin EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä.

Ulkoministeriön eri osastoissa muotoutui hanke edistää kriisien ennaltaehkäisyä, sovittelua ja jälkihoitoa yhdessä Afrikan unionin (AU) kanssa.

Afrikassa kriisejä riittää, ne ovat korkealla EU:n ulkopolitiikan asialistalla ja Suomella oli heittää peliin Nobelin rauhanpalkinnon juuri saanut sovittelija, presidentti Martti Ahtisaari.

Stubb ja Ahtisaari ovat mukana käynnistämässä kolme vuotta kestävää ja 2,9 miljoonaa euroa maksavaa hanketta Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa keskiviikkona.

Jos hanke tuottaa tulosta voi siitä olla paljonkin hyötyä Afrikassa – ja samalla hyötyy Suomen diplomatia.

Vastaavia hankkeita mahtuu kuitenkin maailmaan aika paljon.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi