3.6.2009 4:00
Yli 50 maan edustajat osallistuivat joulukuussa 2008 Suomessa järjestettyyn Etyj-kokoukseen.
Suomi puntaroi mahdollisuutta järjestää suuri turvallisuusaiheinen huippukokous Helsingissä ensi vuonna. Kokouksesta on neuvoteltu varovaisesti ja suljettujen ovien takana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä.
Hanke on osa yrityksiä hahmottaa Venäjän esittämiä uusia neuvotteluja Euroopan turvallisuudesta.
"Me suhtaudumme kokouksen järjestämiseen varovaisen avoimesti. Mitään konkreettista ei ole pöydällä", ulkoministeri Alexander Stubb (kok) sanoo Helsingin Sanomille.
Nimettömyyden ehdolla puhuneiden diplomaattien mukaan mahdollista uutta Helsingin Ety-kokousta on tunnusteltu Etyjin suurlähettiläiden kesken jo melko laajasti, eikä ajatusta ole ammuttu alas sen enempää idästä kuin lännestäkään. Mahdollisia kompastuskiviä on kuitenkin paljon.
Jos suunnitelmat toteutuvat, uusi kokous järjestettäisiin 35 vuotta sen jälkeen kun 35 maan johtajat kokoontuivat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen Helsinkiin ja allekirjoittivat yhteisen asiakirjan turvallisuudesta Euroopassa. Loppuasiakirjan ihmisoikeussitoumuksia pidetään yhtenä sysäyksenä Neuvostoliiton valtapiirin romahtamiselle 80-luvun päättyessä.
Uusi huippukokous olisi edeltäjäänsäkin laajempi ja monimutkaisempi. Etyjissä on nyt 56 osallistujamaata. Alustavissa neuvotteluissa ei ole vielä edes hahmottunut, mitä Venäjän turvallisuusaloitteet tarkoittavat.
Ehdotusta paluusta Helsinkiin ei Stubbin mukaan tehnyt Suomi vaan Kazakstan, joka toimii Etyjin puheenjohtajamaana ensi vuonna. Stubb sanoo keskustelleensa ehdotuksesta presidentin ja pääministerin kanssa. Suomi päätyi osoittamaan ehdotukselle "ei vihreää valoa, eikä punaista, vaan keltaista".
Liian innokas asenne kokouksen isännöintiin olisi ongelmallinen ennen kuin Venäjän ehdotukset hahmottuvat paremmin ja EU saa sovittua yhteisistä tavoitteista niitä varten. Myös Yhdysvaltain kanta on vielä epäselvä.
EU:n kannanmuodostusta ovat haitanneet erimielisyyksien lisäksi alkuvuoden puheenjohtajamaana toimineen Tšekin passiivisuus, diplomaatit sanovat.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi