Julkaistu: 14.2.2009 lehdessä osastolla Politiikka
Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden yhteinen
tavoite-ohjelma, johon on listattu tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet
sekä toteutettavat asiat.
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on 82 sivua.
Hallitus tulee kautensa puoliväliin maalis-huhtikuussa.
Hallitus pitää oman puolivälitarkastelunsa politiikkariihessä
23.-24. helmikuuta.
Pääministeri
Matti Vanhasen (kesk) toinen hallitus alkaa kumartua
keski-iän puolelle. Taipaleen puoliväli lähenee, joten HS päätti
tarkistaa, mitä oikein on saatu aikaan ja mitä vielä pitäisi ehtiä.
Hallituksen keskeinen tavoite on ollut lisätä työllisyyttä, koska työssäkäyvien veroilla rahoitetaan hyvinvointivaltion edut.
Työllisyysaste kasvoi jo hyvää vauhtia, mutta taantuma sotki kuviot. Nyt näyttää selvältä, ettei hallitus pääse 80000-100000 uuden työpaikan tavoitteeseensa.
Samainen taloustaantuma tuhoaa hallituksen haaveet rakenteellisen ylijäämän rakentamisesta valtiontalouteen.
Tehtyjen työtuntien lisääminen ja työurien pidentäminen on erityisen tärkeää suomalaisten ikääntymisen takia. Mitä enemmän väkeä on eläkkeellä ja työttömänä tai muuten pois työelämästä, sitä kalliimmaksi se tulee.
Työllisyyden lisäämisessä nykyisen hallituksen politiikalla ei ole vielä ollut järin suurta vaikutusta, muistuttaa johtaja Roope Uusitalo Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta:
"Merkittävät työvoimapoliittiset uudistukset on tehty edellisen hallituksen aikana. 2005 oli iso eläkeuudistus, 2006 lisättiin työmarkkinatuen saajien aktivointia, ja 2006 otettiin käyttöön ikääntyneitten matalapalkkatuki."
Nykyhallituksen käynnistämien Sata-komitean ja verotyöryhmän kokonaisuudistusten tulokset alkavat näkyä vasta parin vuoden päästä.
Ikääntymiseen varautuminen ei siis ole Suomessa riittävää, ja sen hallitus kyllä tietää itsekin. Hallituksen omasta puolivälitarkastelusta helmikuun lopulla voikin hyvällä syyllä odottaa uusia konsteja ikääntymisongelman selättämiseen.
Työurien pidentäminen onnistuisi tehokkaimmin eläkeikää myöhentämällä. Hallituksen tilaama ikääntymisraportti nosti esiin niin osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken poistamisen kuin vanhuuseläkkeen ikärajojen nostamisen 4-5 vuodella.
Sekä työmarkkinajärjestöjen "sosiaalitupossa" että Sata-komitean raportissa osa-aikaeläkkeen ja eläkeputken ikärajoja ehdotettiin korotettaviksi, mutta hallitus ei ole vielä päättänyt asiasta.
Tutkimusten mukaan työttömyysputkesta on selvästi haittaa ikääntyville. Irtisanomisriski tuplaantuu putken alarajan kohdalla 57 vuoden iässä.
Pelkän ikärajan korottaminen vuodella ei välttämättä riitä, vaan hallitus joutunee taantuman helpotettua harkitsemaan putken poistamista.
"Työurat eivät pitene itsestään, se tarkoittaa varhaiseläkejärjestelmiin puuttumista", Uusitalo sanoo.
Vastoin omia tavoitteitaan hallitus on jopa lisännyt eläkkeellä olon kannusteita.
Hallitus päätti heti ensimmäisenä vuotenaan keventää 13000-31000 euroa tienaavien eläkeläisten verotusta eläketulovähennyksen avulla. Tämä on ristiriidassa eläkeiän myöhentämistavoitteen kanssa.
"Eläkeläisten verotus oli aikanaan tarkoituksella tehty työssäkäyvää kireämmäksi. Nyt tämä kumotaan, aika hassua", Uusitalo ihmettelee.
Uusitalon mielestä hallituksella olisi tehostamisen varaa työllisyysasteiden nostossa myös muissa ikäryhmissä.
"Jos kaikki laarinpohjat haluaa kaapia, niin Suomi on harvoja maita, joissa on yleinen asevelvollisuus. Tätä kohtaa ei hallitusohjelmasta löydy, mutta keskustelua asevelvollisuuden suorittavien osuudesta pitäisi käydä avoimesti, jos aidosti halutaan lisätä työvoimaa."
Uusitalo myös ihmettelee, miksei uutta ainereaalia ja ylioppilastutkintoa hyödynnetä paremmin opintojen alkupään vauhdittamiseen.
"Meillä on harvinaisen hyvä tutkintojärjestelmä, jossa ylioppilaskirjoitukset toteutetaan samanlaisina ja valvotuissa olosuhteissa koko maassa. Outoa, jos sitä ei voida hyödyntää nykyistä paremmin yliopistojen opiskelijavalinnoissa."
HALLITUS KAUTENSA PUOLIVÄLISSÄNäiden ministerien rooli korostuu hallituksen loppukauden aikana 14.2.2009
HALLITUKSEN ARVOSANA: 7Unto Vesa, Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos: 7 14.2.2009
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi