perjantai 10.2.2012 | Elina, Ella  Onnittele e-kortilla
KAUHAJOEN SURMAT

Tappavien ilma-aseiden, jousien ja ritsojen myyntikieltoa harkitaan aselakiuudistuksessa

Aselakia uudistava työryhmä aloittaa työnsä maanantaina
Jousien ja ritsojen kieltämistä harkittiin jo 1990-luvun puolivälissä

27.9.2008

WOLFGANG RATTAY / REUTERS

Poliisi takavarikoi viime marraskuussa varsijousen ja ilmapistooleja joukkomurhaa suunnitelleen nuoren miehen kotoa Kölnissä Saksassa. 17- ja 18-vuotiaat opiskelijat olivat kaavailleet tekevänsä iskun omaan lukioonsa.<br/>

Poliisi takavarikoi viime marraskuussa varsijousen ja ilmapistooleja joukkomurhaa suunnitelleen nuoren miehen kotoa Kölnissä Saksassa. 17- ja 18-vuotiaat opiskelijat olivat kaavailleet tekevänsä iskun omaan lukioonsa.

Ampuma-aselain uudistuksessa aiotaan kieltää voimakkaiden ilma-aseiden, jousien, ritsojen, heittotähtien, perhosveitsien ja muiden ihmisten tappamiseen käytettävien aseiden myynti, kertoi hallitusneuvos Jouni Laiho sisäministeriön arpajais- ja asehallintoyksiköstä perjantaina.

Laiho huomauttaa, että nykyisin on täysin vapaasti ostettavissa ilma-aseita, jotka ovat tulivoimaltaan tehokkaampia kuin Kauhajoen murha-ase. "Tietyillä ilmakivääreillä kellistetään hirviä", hän toteaa.

Ihmisen vahingoittamiseen sopivien esineiden tai aineiden hallussapito ja kuljettaminen on järjestyslaissa kielletty yleisellä paikalla, mutta monien tappamiseen sopivien aseiden myynti on vapaata.

Vielä ei ole varmaa, tuleeko näiden aseiden rajoituksen pohdinta aselain uudistuksen ensimmäiseen, kiireelliseen vaiheeseen vai vasta toiseen vaiheeseen. Aselain uudistusta valmisteleva työryhmä asetetaan maanantaina.

Jouset ja ritsat kieltävä lainuudistus, "lex Muranen", oli valmiina sisäministeriössä jo 1990-luvun puolivälissä. Nimensä se sai kaksi ihmistä varsijousella ja yhden rynnäkkökiväärillä Kotkassa vuonna 1994 tappaneen Mika Murasen mukaan.

Lakiesitystä ei kuitenkaan tuotu eduskuntaan, sillä ongelmana pidettiin sitä, miten laittomat ja lailliset aseet erotellaan ja määritellään laissa. Määrittelyn on oltava Laihon mukaan todella tarkka, ja siitä tulee uudessakin laissa vaikeaa.

Aselakikokonaisuudessa pohditaan myös tietoturva- asioita, joissa Laihon mukaan on paljon korjattavaa. Hänen mukaansa olisi tärkeää saada paitsi Kelan ja poliisin, myös puolustusvoimien ja poliisin tietojärjestelmät niin sanotusti keskustelemaan keskenään.

Ruotsissa aiotaan lisätä myös sosiaaliviranomaisten ja poliisin tietorekisterien keskustelevuutta. Tätäkin kannattaisi Laihon mukaan harkita Suomessa.

Sisäministeri Anne Holmlund (kok) kiisti perjantaina, että aselain uudistuksessa kuultaisiin tällä kertaa liikaa aseiden käyttäjiä. Holmlund myöntää, että aselakia vuonna 1998 säädettäessä noudatettiin "joiltakin osin liikaa intressitahojen toiveita".

Nyt tavoitteena on vain saada uusi, nykyistä tiukempi aselaki, ministeri sanoi turvallisuus- ja puolustusmessuilla Lahdessa perjantaina.

"Tässä yhteydessä ei pidä arvioida sitä, minkä intressiryhmän mukaan lainsäädäntöä viedään eteenpäin."

Holmlund totesi kuitenkin, että "huomioon pitää ottaa myös se, että nykyisin on paljon ampuma-aseharrastajia".

"On ihmisiä, jotka ovat erittäin vastuullisesti hoitaneet oman osuutensa vuosikymmeniä. Heidän rankaisemisensa ei ole perusteltua. Kaikkien intressi on se, että epäterve luvan hakija seuloutuu pois, koska se leimaa myös oikealla asialla olevia harrastajia."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.