20.2.2009 20:10
Reijo Aarnio
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta eli Lex Nokiaa tosiasiallisesti viestintäsalaisuuden loukkaamisena.
"Eri asia on, onko tällainen oikeudenloukkaus välttämätöntä yhteiskunnassa", hän sanoo.
Myös lain hyöty yrityssalaisuuksien vuotamisen estämisessä on kyseenalainen.
"Jos joku on niin lyhytnäköinen, että kuvittelee Lex Nokian auttavan siinä vaiheessa, kun yrityssalaisuudet ovat jo vuotaneet, niin se menee poskelleen. Maito on jo maassa", Aarnio sanoo.
Hänen mukaansa Lex Nokian idea on, että rakentamalla hyvän tietoturvan työnantajan ei tarvitsisi käydä käsittelemään tunnistamistietoja.
Jos lakiesitys menee läpi, sen valvonta siirtyy tietosuojavaltuutetun toimistolle. Eduskunta jatkaa lain käsittelyä ensi viikon tiistaina.
Aarnion mukaan nyt pitäisi kiinnittää huomio laillisiin keinoihin, joilla työnantajat voivat suojata yrityssalaisuuksiaan.
"Lailliset keinot eivät saa ylittää direktio-oikeutta [työnantajan oikeutta antaa työnjohdollisia määräyksiä työntekijöille]. Ei saa tehdä kotiratsioita tai mitään sellaista, josta jokainen maalaisjärjellä ymmärtää, että jossain kulkee raja."
Laillisista keinoista tärkeimpinä Aarnio pitää yrityssalaisuuksien määrittelyä ja luokittelua.
"Ihmettelen, antavatko suomalaiset organisaatiot kaikille pääsyn yrityssalaisuuksiin. Niiden vuoksi hallinto pitää rakentaa ihan uudella tavalla: on määriteltävä miten yrityssalaisuuksia saa käyttää, kenelle niitä saa lähettää ja kenelle ei. Tämä kaikki on sellaista, mitä hyvän yritysjohdon olisi pitänyt tajuta jo aikaisemmin."
Täysin Aarnio ei lakiehdotusta tyrmää.
"Lex Nokia antaa oikeusoppineiden mukaan suuremmat toimivaltuudet yrityksille kuin viranomaisille, se on totta. Olen silti tulkinnut sitä niin, ettei laki anna valtuuksia automaattisesti vaan työnantajan pitää tehdä paljon töitä ennen kuin se voi käyttää oikeuksiaan", Aarnio sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi