Turku maksaa tutkijan mukaan piilotukea puolueiden paikallisjärjestöille

Kuntavaalien kampanjat ovat nappikauppaa verrattuna eduskuntavaaleihin, mutta emme toisaalta tiedä paljonkaan kuntavaalien rahaliikenteestä, tutkija Tomi Venho arvioi.

Tutkija Venho väittelee perjantaina suomalaisesta poliittisesta rahoituksesta.

Venho tutki eduskuntavaalivuonna 2003, mitä julkiset asiakirjat kertovat puolueiden perusrahoituksesta ja vaalirahoituksesta.

"Keskeinen johtopäätös oli, että puolueiden etujärjestöiltä ja yrityksiltä saamat rahat jäävät valitettavasti piiloon. Herää epäilys, kenen etuja yhteisten asioiden nimissä hoidetaan."

Turkulainen Venho pelkistää paikallisen politiikan rahoituksen pulmat kotikaupunkinsa jakamaan "piilotukeen" paikallisille puoluejärjestöille

"Kunnan varoilla ei saa tukea puoluepoliittista toimintaa. Määrärahoja on kuitenkin yleishyödylliseen toimintaan. Esimerkiksi poliittinen kulttuuriyhdistys voi saada tuhansia euroja vuodessa."

Venho ottaa esimerkiksi kokoomuslainen sivistysyhdistyksen, joka saa kaupungilta tietyn summan. Yhdistys voi käyttää saman summan esimerkiksi Varsinais-Suomen kokoomuksen lehden painatuskuluihin.

"Keskustapuolueella on Turun kulttuurikerho, joka käyttää kaupungilta saamaansa avustusta samaan tapaan. Demareilla ja vasureilla on vastaavat järjestönsä", Venho sanoo.

Poliittisen rahoituksen selvittämistä hankaloittaa Venhon mukaan suuresti se, että tiedot ovat hajallaan.

Puoluelaki säätelee puolueiden keskus- ja piirijärjestöjä, joiden tilinpäätös löytyy oikeusministeriöstä. Nuorisojärjestöjä säätelee nuorisotyölaki, järjestöt saavat valtion tukea ja tiedot löytyvät opetusministeriöstä. Puolueita lähellä olevien säätiöiden toimintakertomukset ovat patentti- ja rekisterihallituksessa.

"Mutta puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen tietoja ei saa mistään, elleivät anna oma-aloitteisesti", Venho tiivistää.

Lisäksi on heikoksi osoittautunut vaalirahoituslaki, joka määrää, että kampanjakulut on ilmoitettava. Venho on pysyvänä asiantuntijana lain uudistusta valmistelevassa Lauri Tarastin työryhmässä. Hän laatii kansainvälistä vertailua puolue- ja vaalirahoituksen säätelystä muissa länsimaissa.

"Yhdysvalloista rahoitus lienee läpinäkyvintä ja siellä poliittinen rahoitus on lähinnä vaalirahoitusta. Vaalikampanjaa varten on ehdokkaan perustettava virallinen organisaatio, ja niiden pitää vuosittain kertoa liittovaltion vaalielimelle tulonsa ja menonsa."

"Sääntely on Yhdysvalloissa erittäin tiukkaa, kaikki yli 200 dollarin lahjoittajat on ilmoitettava ja julkisuus toimii", Venho sanoo.

Tomi Venhon väitös Piilotettua julkisuutta – suomalaisen puolue- ja vaalirahoituksen avoimuusintressi normeissa ja käytännössä tarkastetaan perjantaina Turun yliopistossa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi