Turvaselonteko: Jatkossakin vahvoja perusteita Suomen Nato-jäsenyydelle

Video: Halonen: Pahoittelen, ettei tässä nyt ole mitään uutista

Perjantaina julkistetun uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan ”on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.”

Valtioneuvoston linnassa puolen päivän jälkeen julkistetussa selonteossa viitataan ulkoministeriön Nato-selvitykseen, jonka mukaan jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta vahvistava vaikutus.

Selonteko ei muuta oleellisesti Suomen aiempaa kantaa ylläpitää Nato-jäsenyyttä mahdollisuutena, mutta arvioi puolustusliiton merkitystä Suomelle aiempaa myönteisemmin.

Selonteossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoi Nato-muotoilusta, että ”tietoisesti vältettiin kremnologiaa, sitä että sanamuoto aina säilyy samana”.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) vuorostaan näki, että ”selonteossa on vahvoja argumentteja Naton puolesta”.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr) vastasi siihen Stubbille, että ”perusteluissa on myös se, miksi jäsenyyttä ei pidä hakea”.

Selonteko lupaa kasvattaa puolustusmäärärahoja kahdella prosentilla vuodessa alkaen 2011 ja lisätään kriisinhallinnan määrärahoja sadasta miljoonasta eurosta vuodessa 150 miljoonaan euroon.

Häkämiehen viesti oli, että suuria rakenteellisia muutoksia ei ole puolustusvoimissa luvassa.

”Kahden prosentin korotus vuodesta 2011 kattaa juuri puolustusmateriaalin kallistumisen. Yleisesti on tiedossa, että puolustusmateraali kallistuu enemmän kuin yleinen inflaatio, joten rahoitukseen jää kuilu joka voidaan kuroa kiinni”, puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) sanoi.

Suomen puolustusta ja turvallisuuspolitiikan päälinjoja neljän vuoden välein arvioivaa selonteon viimeiset pilkut saatiin paikalleen presidentin ja hallituksen kesken vasta aamupäivän kuluessa ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa.

Valmistelutyö on kestänyt lähes puolitoista vuotta. Sen kuluessa nykyinen raskas turvallisuuspoliittinen selontekokäytäntö on toistuvasti kyseenalaistettu.

Selonteon johdannon mukaan ”Euroopan unionin jäsenyys on keskeisin osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Suomen etujen mukaista on vahvistaa Euroopan unionin kansainvälistä roolia sekä unionin turvallisuutta."

Selontekoon on sisällytetty erillinen arvio kansainvälisen turvallisuuden kehityksestä.

Venäjän ja Georgian sodasta tekstissä sanotaan, että ”Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa intressiensä edistämiseen myös omien rajojensa ulkopuolella, kuten elokuussa 2008 kärjistynyt Georgian kriisi osoitti."

Seuraavaksi valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle kun se taas kokoontuu helmikuun alussa.

”Eduskunnan seurantartyhmässä on sovittu, ettei varsinaisia supistuksia tehsä. Normaali korotus, että rakenteet ja puolustuskyky säilyvät. Erittäin säilyttävä kanta, mikä sopii vihreille”, Cronberg vahvisti. ”Vaihtoehtona organisaatiomuutokset”, Vanhanen sanoi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi