17.1.2010 14:15
Naispoliitikon uran ja perheen yhdistämisestä on keskustelu viimeksi ministeri Paula Lehtomäen, ex-ministeri Sari Sarkomaan sekä europarlamentaarikko Riikka Mantereen kohdalla.
Politiikan työtapoja täytyy muuttaa ja nykyaikaistaa, sanoo tutkija Jaana Kuusipalo. Muuten on vaarana, että pienten lasten äitejä ei nähdä politiikan huippupaikoilla.
Viimeistään keskustan puheenjohtajakisan ennakkosuosikin Paula Lehtomäen vetäytyminen kisasta perhesyiden takia osoitti, että nuorten naisten ei ole helppoa yhdistää politiikkaa ja perhe-elämää.
"Miksi huippupolitiikassa vastuuta ei voisi jakaa siten, että kaikki vastuu ei keskittyisi puoluejohtajille ja ministereille? Myös työajat täytyisi saada sellaiseksi, että sitä voisi tehdä vaikka on pieniä lapsia", sanoo Kuusipalo.
Kuusipalo toimii naistutkimuksen lehtorina Jyväskylän yliopistossa.
Kuusipalon mukaan keinoja asian ratkaisemiseksi löytyy, jos asiasta yhteisesti päätetään.
"Esimerkkinä vuorotyö, voivathan poliitikotkin olla vuorotellen päivystyksissä ikään kuin lääkärit. Naispoliitikot ovat jo usean vuosikymmenen ajan toivoneet politiikan olevan perheystävällisempi työpaikka."
Kuusipalo pelkää, että nuorten naisten vetäytyminen huippupolitiikasta perhesyihin vedoten vaikeuttaa muiden nuorten naisten uraa.
"Naispoliitikot ovat viime vuosina alkaneet julkisesti esittää perhesyitä ja se hyväksytään, koska edelleen ajatellaan, että naisilla on päävastuu lapsista. Vaarana tässä on se, että nuorten naisten poliittista uraa ei jatkossa kannusteta ja rohkaista."
Kuusipalon mukaan vanhempien läsnäolon korostaminen pienten lasten kasvatuksessa asettaa myös hirveitä paineita huippupolitiikassa mukana oleville äideille.
"Naiselle huonon vanhemman leima on raskauttavampi kuin miehelle, vaikka Esko Ahoakin tituleerattiin kännykkäisänä. 90-luvulla silloista ministeriä Eeva Kuuskoski-Vikatmaata arvosteltiin huonoksi vanhemmaksi, kun hän osallistui budjettineuvotteluihin saatuaan juuri lapsen", Kuusipalo sanoo. "Naispoliitikoiden kohdalla tuntuu, että teet niin tai näin, teet aina väärinpäin."
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että naisten on ollut miehiä vaikeampi yhdistää ura ja pienet lapset huippupolitiikassa.
"Mutta mitään tavatonta tämä ei ole ollut ennenkään ainakaan Suomessa, jossa jo 50-luvulla toimi ministereinä jopa monilapsisten perheiden leskiäitejä, kuten maalaisliiton Kerttu Saalasti. Pienten lasten äitien ministeriura alkoi kuitenkin meilläkin yleistyä vasta 70-luvulta lähtien", toteaa Kuusipalo.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi