Tutkijat: Olli Rehn on nyt vahvoilla

EU:n presidentin ja ulkoministerin nimityksissä ei haettu vahvoja persoonia vaan sellaisia, jotka kykenevät yhdessä muodostamaan EU:n "yhteisen äänen", arvioi kokenut EU-tutkija, Centrum Balticumin johtaja Esko Antola.

"Tämä oli linjavalinta", Antola sanoo. "Jos ulkoministeriksi olisi valittu vaikkapa Tony Blair, EU olisi puhunut Blairin äänellä. Huipulle syntyi näin yhteisempi linja."

Ulkopoliittisen instituutin johtajana vuodenvaihteessa aloittava Teija Tiilikainen on samoilla linjoilla. Valinnoilla haetaan Tiilikaisen arvion mukaan sitä, että presidentin ja ulkoministerin uudet toimenkuvat saavat sisältönsä jäsenmaiden yhteisen näkemyksen eivätkä viranhaltijoiden omien näkemysten pohjalta.

EU-presidentti Herman Van Rompyi on leimallisesti neuvoston sisäisten erimielisyyksien sovittelija pikemminkin kuin ulkopolitiikan johtaja, Tiilikainen sanoo. Ulkoministeriksi valitussa Catherine Ashtonissa hän taas pitää mielenkiintoisena sitä, että hän on entinen komissaari ja tuntee komission hyvin, ja on toisaalta Britanniasta, jossa painotetaan ministerineuvoston valtaa.

Antola ei lämpene esitetylle ajatukselle, että Ashton olisi jonkinlainen kiintiönainen. "Jäsenvaltiot ovat tehneet komissaariehdotukset, ja jos katsoo sitä 27 nimen listaa, niin eipä siellä itsestään selvää ulkoasiainhoitajaa ole – paitsi ehkä Rehn." Tiilikainen lohkaisee, että paineita naisen valintaan oli, mutta että ehkä Ashton onkin "kiintiöbritti". "On ollut koko ajan selkeä näkemys, että virkaan tulee britti."

Suomessakin pitäisi oivaltaa EU:n olevan "poliittinen järjestelmä, jossa puolueryhmittymät tekevät keskeiset päätökset", Antola sanoo.

Kun parlamentinvaalin tuloksena konservatiivien EPP on selvästi suurin ja sosialistien ryhmä toiseksi suurin, paikat jakautuvat poliittisen painon perusteella, Antola huomauttaa. Neljästä keskeisestä paikasta parlamentin, komission ja neuvoston puheenjohtajien paikat ovat nyt EPP:llä ja ulkoministerin paikka tulee sosialisteille.

"Meillä Suomessa elettiin ainakin julkisuudessa siinä uskossa, että kunhan vain on hyvä nimi, niin se tulee valituksi", Antola nauraa.

Suomen virallisen komissioehdokkaan Olli Rehnin asemaa sekä Antola että Tiilikainen luonnehtivat nyt vahvaksi, koska komission salkkujen rakentaminen ja jakaminen on puheenjohtaja José Manuel Barroson käsissä ja Rehn on ollut tämän läheinen työtoveri ja nauttii tämän arvostusta.

"Hän on pitkäaikainen komission jäsen ja on selkeästi näyttänyt kykynsä laajentumiskomissaarin vaikean salkun kanssa", Tiilikainen sanoo.

Antola vetää esiin mahdollisen "naapuruuspolitiikkakomissaarin" tehtävän. Sellainen komissaari hoitaisi asioita esimerkiksi Ukrainan ja Valko-Venäjän suuntaan. Tärkeintä Antolan mukaan, on, että Rehnistä tulisi komission varapuheenjohtaja.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) arvioi aamupäivällä Ylelle, että Rehnillä on hyvät mahdollisuudet saada kauppakomissaarin paikka.

Kauppakomissaarin paikkaa piti edellisessä komissiossa hallussaan juuri ulkoministerin paikan nyt saanut Ashton.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi