Tutkimus: Hyvinvointivaltiosta tullut kilpailuvaltio

Suomessa on siirrytty perinteisesti hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. Tätä mieltä ovat kuntien palveluita ja ihmisten mielipiteitä niistä tutkineet emeritusprofessori Tuomo Martikainen ja tutkija Sami Fredriksson.

"Kilpailulliset toimenpiteet ovat luoneet kuntiin uuden toimintakulttuuriin. Raskaan valtion hyvinvointivaltiosta on siirrytty kohti kilpailuvaltiota. Kummallakin on kuitenkin yhteinen tavoite, eli hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen", sanoo Martikainen.

Martikainen ja Fredriksson tutkivat ihmisten mielipiteitä Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa nousi esiin myös yllättäviä tuloksia. Kuten se, että kaikkein pienituloisimmat ja heikko-osaisimmat suhtautuvat myönteisemmin kilpailutukseen. Yleisesti asian on ajateltu olevan juuri päinvastoin.

"Ajattelin aluksi, että datassa on virhe. Vastaavia tutkimustuloksia on kuitenkin saatu muuallakin, kuten Englannissa. Kilpailutuksen uskotaan lisäävän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, vaikka usein asian uskotaan olevan juuri päinvastoin", Martikainen sanoo.

Kaikkein kriittisemmin palveluiden kilpailuttamiseen suhtautuvat vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat, ja myönteisemmin kokoomuslaiset.

Demareissa näkökannat sen sijaan jakautuvat selkeämmin kahtia, ja yleisesti puolueessa suhtaudutaan kilpailuttamiseen yllättävän myönteisesti.

"Viime eduskuntavaaleissa demarit hyökkäsivät kilpailutusta vastaan ja puolue hävisi vaalit. Voikin arvioida, että demareiden ongelma ei ollut se, ettei viesti mennyt perille, vaan että se oli väärä", Martikainen sanoo.

Martikaisen mielestä kansalaisten mielipiteiden jakautuminen tekee puolueiden työn haastavaksi. Yhtä selkeää viestiä on vaikea sorvata. Myös puolueiden kannattajien ja johdon välillä näyttää olevan yllättäviä eroja.

"Puolueen johtajat suhtautuvat etenkin vasemmistossa palveluiden yksityistämiseen kriittisemmin kuin kannattajat. Voi tietysti ajatella, että puolue odottaa kannattajien mukautuvan puolueen mielipiteisiin, eikä toisinpäin", Martikainen toteaa.

Valtaosa suomalaisista on silti edelleen sitä mieltä, että viime kädessä vastuu palveluista kuuluu kunnalle. Palveluiden tuottajiksi hyväksytään kuitenkin yritykset ja kolmannen sektorin järjestöt.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi