Työmarkkinajärjestöt ja oppositio: Eläkeiän nostaminen "raju ryöstö"

Hallitus pilasi maineena luotettavana sopimuskumppanina, kun se päätti politiikkariihessä omin päin nostaa eläkeikää, syyttävät palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava yhteisessä kannanotossaan.

”Eläkepolitiikka ei ole sanelupolitiikkaa”, järjestöjen puheenjohtajat jyrisevät. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Lauri Ihalainen (SAK), Mikko Mäenpää (STTK) ja Matti Viljanen (Akava).

Kolmikko ihmettelee, että hallitus päätti yksipuolisesti asteittain nostaa kansalaisten eläkeiän alaikärajan 63 vuodesta 65 vuoteen sen sijasta, että se keskittyisi ajankohtaisen talous- ja työttömyyskriisin hoitamiseen.

Hallitus päätti politiikkariihessä nostaa vanhuuseläkkeelle jäämisen vaiheittain vuodesta 2011. Hallitus aikoo puuttua myös työttömyysputkeen, osaeläkkeisiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin vuonna 2013.

”Palkansaajajärjestöt vastustavat jyrkästi eläkeiän nostamissuunnitelmia ja pitävät pöyristyttävänä sitä, että työeläkkeitä koskevassa ratkaisussa hallitus hylkäsi tulokselliseksi osoittautuneen kolmikantaisen valmistelun. Näin räikeätä irtiottoa kolmikantavalmistelusta ei työeläkeuudistusten historiasta löydy”, puheenjohtajat arvostelevat.

Työntekijän on nykyisinkin vaikea selviytyä terveenä eläkkeelle, puheenjohtajat muistuttavat, eikä eläkeiän nosto sitä helpota.

”Työelämää olisi uudistettava laadullisesti ja radikaalisti, jotta eläkeikä voisi nousta. Hallituksen linjapaperista ei löydy mitään työelämän laadulliseen kehittämiseen liittyviä uskottavia toimenpide-ehdotuksia”, kolmikko kirjoittaa.

Palkansaajajärjestöt pitävät kiinni sovituista eläke- ja työttömyysturvaa koskevista uudistuksista eli niin sanotusta sosiaalituposta. Myös maan hallitus on sitoutunut niihin.

Kolmikkoa säestää puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, joka vetää Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa (JHL). Santamäki-Vuori suivaantui hallituksen päätöksestä nostaa eläkeikiä omin päin.

"Tapa, jolla toimittiin, on 60 työmarkkinahistoriassa aivan uutta. Kolmikantaisella sopimisella on pitempi perinne kuin tulopolitiikalla, sen juuret ovat sodan ajan Suomessa. Toivottavaa olisi, että eläkeasiassa palattaisiin kolmikantaan, kun ratkaisun yksityiskohtia valmistellaan", Santamäki-Vuori sanoo.

Sitä paitsi hallitus maksattaa kuntatalouden vahvistamisen pienipalkkaisilla naisilla, Santamäki-Vuori lisää. Syynä on se, että politiikkariihessä hallitus vaatii kunta-alalle maltillista ja pitkäaikaista palkkaratkaisua.

"Palvelujen pelastaminen maksatettaisiin jo entuudestaan palkkakuopassa olevilla pienipalkkaisilla työntekijöillä, joista valtaosa on naisia."

Kemianliiton puheenjohtajan Timo Vallittun mielestä hallituksen esittämässä eläkeiän nostossa on suorastaan "petoksen ja ryöstön piirteitä". Hänkin ihmettelee, miten hallitus valmisteli esitystään kuulematta työmarkkinajärjestöjä.

"Hallituksen yksipuolinen jyräys on siten vakava takaisku sopimusyhteiskunnalle", Vallittu latelee tiedotteessaan.

"Eläkkeet maksetaan pohjimmiltaan palkansaajien työstä ja olisi ollut kohtuullista, että maksajat olisivat olleet mukana sopimassa työeläkkeistä ja niiden ikärajoista."

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen oli samoilla linjoilla:

"Eläkeiän nosto ei puolestaan takaa sitä, että ihmiset jatkaisivat työelämässä pitempään. Eläke-etuuksien heikennysten sijasta tarvitaan toimenpiteitä, joilla työssä jaksamista parannetaan ja työkykyä ylläpidetään. Kaikille yli 60-vuotialle työelämässä jatkaville tulisikin toteuttaa ilmainen työterveyshuolto", Korhonen katsoi.

Pääoppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mielestä hallitus ripustautuu "käsittämättömästi" veronalennuksiin, joiden lasku maksetaan pääministerin sanojen mukaan suomalaisella työllä.

"Käytännössä veronalennukset rahoitetaan siis nostamalla eläkeikää. Tämä on katkera yllätys monille ikääntyville työntekijöille."

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsänen mielestä hallitus tekee "ylimielistä politiikkaa" päättäessään eläkeiän korottamisesta ilman oppositiota ja työmarkkinajärjestöjä ja ilman yksimielisyyttä.

"Eläkepolitiikassa on aiemmin haettu laajaa kansallista konsensusta sen vuoksi, että tehdyt ratkaisut ulottuvat yli vaalikausien. Eläkepolitiikka ei saisi olla poukkoilevaa, vaan tulevien eläkeläisten pitää tietää hyvissä ajoin eläkkeiden määräytymisen perusteet", Räsänen perustelee.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi