Unto Hämäläinen: Nato-optiota ei ole enää olemassa

Suomen "Nato-optio" on karannut niin kauas hamaan tulevaisuuteen, että se ei ole enää edes näköpiirissä. Tosiasiassa sitä ei ole enää edes olemassa, arvioi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Unto Hämäläinen keskiviikkona julkistaessaan Rupatellen Eurooppaan -kirjaansa.

Perussuomalaisten ja Timo Soinin viimeaikainen nousukiito on Hämäläisen mukaan ajanut entistä kauemmas Suomen mahdollisuutta liittyä Natoon, sillä kolme suurinta puoluetta keskusta, kokoomus ja Sdp joutuvat tasapainoilemaan kannanotoissaan entistä tarkemmin.

Puolueista vain kokoomus liputtaa avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta, mutta sekin joutuu jarruttelemaan Nato-puheitaan Soinin pelossa

Hämäläinen on tunnettu myös HS.fi:ssä julkaistusta Perässähiihtäjä-blogistaan. Rupatellen Eurooppaan on vuonna 1989 perustetun Euroklubin historiikki ja samalla katsaus Suomen ulko- ja EU-poliittiseen keskusteluun viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

"Sosiaalidemokraateilta ja keskustalta Soini on jo vienyt kaikki mahdollisuudet liittyä Nato-jäsenyyden suuntaan", Hämäläinen analysoi.

"Kolme tasavahvaa suurta puoluetta kamppailevat suurimman ja pääministeripuolueen paikasta ja joutuvat kannatuksen menetyksen pelossa kyttäämään perussuomalaisia."

Hämäläinen ei usko, että Suomen liittoutumispolitiikkaan on tulossa muutosta sen enempää vuoden 2011 eduskuntavaalien kuin 2012 presidentinvaalienkaan jälkeen.

Suomen "lännettyminen", johon ovat kuuluneet liittyminen EU:hun siihen kuuluvine esivaiheineen sekä euroalueeseen liittyminen, on nyt Hämäläisen mukaan pysähtynyt. Vielä muutama vuosi sitten niin Nato-jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin uskoivat, että Suomen liittyminen Natoon on vain muutamien vuosien kysymys, Hämäläinen huomautti.

Seuraavan hallituksen aikana aseet kallistuvat edelleen, puolustusmäärärahoja ei ole mahdollista kasvattaa, liittoutumisvaihtoehtoa ei ole ja silti uskottava puolustuskyky olisi säilytettävä. Tämä kaventaa Hämäläisen mielestä tulevan hallituksen liikkumatilaa.

Lopputuloksena on hänen mukaansa se, että Suomi pysyy Naton "apujäsenenä", jollainen se on nytkin eli osallistuu tomerasti Nato-yhteistyöhön, mutta ei pyri jäseneksi.

Samalla tavoin Suomi oli ennen vanhaan Eftan, Euroopan neuvoston ja EY:n apujäsen, Hämäläinen totesi.

"Lännettymisen pitkässä historiassa on jo palattu siihen tuttuun teeskentelevään toimintamalliin. Julkisesti puhutaan yhtä ja vaivihkaa tehdään toista", hän sanoi.

Arvio Unto Hämäläisen kirjasta ilmestyy Helsingin Sanomissa viikonloppuna.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi