Useimmiten työurasta tinkii äiti, ja isä jatkaa uraansa

Useimmiten työurasta tinkii äiti, ja isä jatkaa uraansa
Harvat perheet palkkaavat lastenhoitajan kotiin

Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) ilmoitti torstaina eroavansa ministerin tehtävistä perhesyistä. Hän jatkaa kansanedustajana.

Sarkomaa on naimisissa Pohjola-yhtiöissä työskentelevän Kim Ruokosen kanssa. Heillä on 10-, 8- ja 2-vuotiaat lapset.

Suvannon perheen lapset Lotta, 5, ja Nella, pian 2, saavat tutustua isäänsä paremmin kuin monen muun perheen lapset, sillä isä Aki Suvanto, 37, jää vuoden alussa kotiin hoitamaan tyttöjään. Näin Aki Suvantokin ehtii tutustua omiin lapsiinsa.

Lotta käy puoli päivää kerhossa ja jatkaa kerhoa edelleen. Tammikuussa hänet alkaa hakea sieltä isi.

Aviomiehen päätös yllätti vaimon, Rita Suvannon, 38, mieluisasti. Maisteri Rita Suvanto palaa entiseen työpaikkaansa kehitystehtäviin. Hän oli jo ehtinyt asennoitua siihen, että jatkaa kotona oloa, kunnes nuorimmainen täyttää kaksi ja puoli.

Aki Suvanto on graafinen suunnittelija, jonka päätös kotiin jäämisestä syntyi inhimillisestä syystä.

"Katsoin vanhoja filmejä Lotasta pienenä ja totesin, että hänestä on tullut jo iso tyttö. Haluan nähdä Nellan kehittymisen, ettei se livahda ohi samalla tavalla", hän sanoo.

Lähipiiri on kehunut ratkaisua, niin naiset kuin miehetkin. Yksi Suvannon kollegoista on tehnyt samanlaisen päätöksen.

Suvantojen ratkaisu on päinvastainen kuin ministeri Sari Sarkomaan (kok), joka jättää ministerin tehtävänsä saadakseen lisää aikaa lasten kanssa. Useimmiten työurasta tinkii äiti, ja isä jatkaa uraansa.

Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen arvioi, että lapset ovat edelleen vahvasti naisten lapsia.

"Naiset ajattelevat, että heidän velvollisuutensa on joustaa perheen suuntaan", hän sanoo.

Nykyisin isät toki pyrkivät osallistumaan selvästi enemmän lastensa elämään kuin aikaisemmin. Tätä osoittavat myös ajankäyttötutkimukset.

Jos jommankumman on jäätävä kotiin, useimmiten niin tekee kuitenkin edelleen äiti. Ratkaisua perustellaan usein sillä, että miehillä on parempi palkka.

"Aina ei ehkä loppuun asti lasketa kaikkia kustannuksia. Miehen parempi tulo ei aina loppulaskussa osoita sitä, että se oikeasti sanelisi asian. On vain voimakas mielikuva perheen pääasiallisesta elättäjästä", Miettinen sanoo.

Harvat perheet palkkaavat lastenhoitajan kotiin, mikä keventäisi molempien vanhempien elämää ja lopettaisi hermoja raastavan kuljetus- ja aikatauluruljanssin.

Miettisen mukaan kyse on rahasta. Vaikka perheille maksetaan yksityisen hoidon tukea, kotihoitaja tulee edelleen niin kalliiksi, että harvoilla korkeasti koulutetuillakaan perheillä on varaa palkata kotihoitajaa.

Tekniikan akateemisten liiton selvityksen mukaan korkeasti koulutetut tekevät keskimäärin huomattavasti pidempiä työpäiviä kuin muut työntekijäryhmät.

Vastausten mukaan tasapainottelu työn ja perheen välillä on jokapäiväistä. Yli puolet haastatelluista arkkitehdeistä ja diplomi-insinööreistä pitää tasapainoilua hankalana.

Omaatuntoa nakertaa myös ajatus, että vanhempien liika työnteko haittaa lapsen tai lasten kehitystä.

Puheet ja todellisuus eivät käy läheskään yksiin: vaikka perhe nostetaan erittäin korkealle arvojärjestyksessä, harva korkeasti koulutettu tekee lyhennettyä työpäivää, käy ilmi tehdystä selvityksestä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi