Valiokunta: Humanitaarisen suojelun perusteet ovat liian väljät

Vainon kohteeksi joutunut voi EU-direktiivin mukaan saada toisesta maasta turvapaikan ja muuten kotimaassaan vaaraan joutuva niin sanottua toissijaista suojelua.

Toissijaisen suojelun piiriin voi päästä, jos voi kotimaassa joutua esimerkiksi teloituksen tai kidutuksen uhriksi tai jos aseellinen selkkaus uhkaa turvallisuutta.

Hallituksen esityksessä on vielä kolmaskin mahdollisuus: "humanitaarinen suojelu", jolle on useita perusteita: ympäristökatastrofi, levottomuudet, huono ihmisoikeus- tai turvallisuustilanne, huono humanitaarinen tilanne tai "vastaavat olosuhteet".

Tätä on hallintovaliokunnalle perusteltu vakiintuneella oikeuskäytännöllä. Valiokunta on kuitenkin arvioinut, että muotoilu jättää oleskelulupapäätösten tekijöille aivan liikaa tulkinnanvaraa.

Keskiviikkona oli neuvotteluissa päästy malliin, jossa ympäristökatastrofin ja levottomuuksien ohella mainittiin vain "vaikea ihmisoikeus- tai turvallisuustilanne". Sillekin etsitään vielä täsmennystä lain perusteluihin.

Toinen muutettava kohta on esitys, että käännytettävä henkilö, jota ei teknisistä syistä voida palauttaa kotimaahansa, saisi jatkuvan oleskeluluvan.

Siihen sisältyy rajaton oikeus työntekoon ja mahdollisuus saada myös perheenjäsenille oleskeluluvat.

Tällaisia henkilöitä on Suomessa satoja, erityisesti afganistanilaisia, irakilaisia ja somalialaisia. Heillä on väliaikaiset oleskeluluvat, vaikka monien oleskelu on käytännössä pitkäaikaista tai pysyvää. On pidetty ongelmana, ettei heillä ole oikeutta tehdä töitä.

Neuvotteluissa on nyt päädytty siihen, että jatkuvaa oleskelulupaa perheen yhdistämisineen ei myönnetä, mutta lupa työntekoon myönnetään.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi