Valmius hillitä ilmastonmuutosta omilla teoilla on vähentynyt

Silti lähes puolet suomalaisista on valmiita maksamaan ilmastoveroa
Suhtautuminen ydinvoimaan riippuu kysymyksen- asettelusta

 Suomalaisten halukkuus tehdä itse jotakin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on vähentynyt viime vuodesta. Haluttomampia ollaan etenkin tinkimään lentämisestä tai siirtymään joukkoliikenteeseen.

Tiedot selviävät Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Valmius muutoksiin omassa arjessa on vähentynyt lähes kaikilla osa-alueilla: viimevuotista harvempi on valmis kierrättämään, lajittelemaan, tinkimään omasta kulutuksestaan, ostamaan energiaa säästäviä tuotteita tai vähentämään yksityisautoilua. Nämä muutokset mahtuvat kuitenkin kolmen prosenttiyksikön virhemarginaaliin.

Sen sijaan valmius maksaa energiasta on heikentynyt tätä enemmän. Kaikkein eniten on laskenut valmius vähentää lentämistä (seitsemän prosenttiyksikköä) tai siirtyä joukkoliikenteeseen aina sen ollessa mahdollista (kuusi prosenttiyksikköä).

"Lentäminen liittyy voimakkaasti vapauden tunteeseen, uusien asioiden kokemiseen ja koko elämäntapaamme, ja osin tiedostamattomiinkin tarpeisiin. Jos ei voi lentää, se kahlitsee ihmistä - vähän kuin Neuvostoliitto, jossa matkustaminen ei ollut vapaata", selittää ilmiötä energia-asiantuntija, teknillisen fysiikan professori Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta.

Kaikkein haluttomimpia suomalaiset ovat maksamaan energiastaan tuntuvasti nykyistä enemmän (24 prosenttia vastaajista). Sen sijaan peräti 45 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan niin sanottua ilmastoveroa.

"Yllättävää, että ihmiset ovat valmiita maksamaan veroa, se on positiivinen signaali. Ehkä se on helppo, yksinkertainen ja tasapuolinenkin tapa hoitaa ilmastonmuutosta niin, että itse ei tarvitse tehdä juuri mitään", Lund kommentoi.

Yksi selitys talkooinnon laimentumiselle voi olla, että suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä suurena uhkana kuin ennen.

Melko tai hyvin suurena uhkana ilmastonmuutosta pitää 77 prosenttia vastaajista (viime vuonna 82). 18 prosenttia on sitä mieltä, ettei ilmastonmuutos ole kovinkaan suuri uhka (vuosi sitten 14).

"Kun ilmasto muuttuu hitaasti, siihen on alettu tottua, tulee turtumista. Ja kun vielä taantuma tulee suoraan henkilökohtaiseen elämään, ilmastomuutos jää vähän taustalle", Lund arvelee.

Suomalaisten suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen näyttää riippuvan siitä, kuinka asiaa kysytään.

Kun kysytään suoraan kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, hanketta kannattaa vähintään jossain määrin 55 prosenttia. Osuus ei ole muuttunut viime vuodesta.

Kun kysytään, minkä sähköenergialähteiden käyttöä pitäisi lisätä, vastaajat ryhtyvät empimään eri vaihtoehtojen välillä, ja ydinvoiman lisäämistä kannattaakin enää 47 prosenttia.

Kaikkein suurin kannatus ydinvoimalle saadaan, kun kysytään, kuinka monelle vai eikö yhdellekään yksikölle pitäisi antaa rakennuslupa.

65 prosenttia antaisi luvan vähintään yhdelle yksikölle. 30 prosenttia kannattaa kolmea, kahdeksan prosenttia kahta ja 27 prosenttia yhtä uutta yksikköä.

Vain 26 prosenttia ei antaisi lupaa yhdellekään yksikölle.

Lund selittää tätä sillä, että vastaukset riippuvat aina vertailukohdasta: "Kun kysytään vain ydinvoimasta, aatteelliset ja ideologiset jakolinjat tulevat esiin", hän sanoo.

"Tämähän näkyy myös puolueiden kannatuksessa. Kun näkyviin tuodaan vaihtoehtoja, aatteelliset näkökannat eivät enää paina yhtä lailla."

Eniten ydinvoiman lisärakentamisen kannattajia on kokoomuslaisissa (74 prosenttia), vähiten vihreissä (29 prosenttia) ja vasemmistoliiton kannattajissa (34 prosenttia).

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi