Vanhanen: Turvallisuusselonteko voi jäädä lajinsa viimeiseksi

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) arveli keskiviikkona aamulla eduskunnassa, että kansanedustajien käsittelyyn tullut Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko saattaa jäädä viimeiseksi lajissaan.

Hän kertoi, että jatkossa on harkittava sitä, olisiko nykyistä selontekomenettelyä yleisen turvallisuuspolitiikan osalta syytä kehittää tekemällä siitä joustavampi ja paremmin ajassaan elävä.

"Neljä vuotta on pitkä aika, ja turvallisuusympäristön kehitykselle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Tämänkertaiseen selontekoon heijastuivat muun muassa niin Georgian konflikti kuin maailman talouskriisi, jotka ajoittuivat selonteon laadinta-aikaan", hän sanoi.

"Emme voi lähteä siitä, että selonteko muodostaisi kiveen hakattua uskonkappaletta, joka pysyy muuttumattomana, vaikka maailma ympärillämme mullistuisi."

Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, millä tavoin selonteossa ilmaistaan Suomen suhde Natoon. Vanhanen totesi, ettei muutoksia ole näkyvissä.

"Selonteko kuvaa sanatarkasti eduskunnan seurantaryhmän ilmaiseman kuvauksen niin sanotun Nato-option säilyttämisestä ja toteaa hallituksen puolesta, että on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen NATO-jäsenyyttä. Tähän muotoiluun ei hallituksen eikä tasavallan presidentin puolesta liity mitään uutta viestiä muille maille."

Vanhanen totesi, että Suomen on tunnustettava se tosiseikka, että pitkällä aikavälillä suomalaisten joukkojen määrää joudutaan vähentämään ikäluokkien pienenemisen ja materiaalin vanhenemisen myötä.

"Eduskunnan seurantaryhmä katsoi perustelluksi, että puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen takia resursoinnin lähtökohdaksi otetaan nykyinen menotaso, jota korotetaan inflaatiota huomioivin tarkistuksin. Hallitus yhtyy tähän näkemykseen."

Vanhanen sanoi, että vuoden 2008 kokonaisrahoituksen lähtötasoon tehdään vuotuisen hinta- ja kustannusmuutosten nousun kattamisen vaatimat tarkistukset, ja puolustusmateriaalin normaalia inflaatiota nopeampi kallistuminen korvataan vuodesta 2011 alkaen puolustusbudjetin kahden prosentin vuosittaisella korotuksella.

Hän oletti, että tavalla voidaan välttää puolustusvoimien organisaatiomuutokset.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi