Vanhanen ja Stubb arvostelivat Venäjän toimia Georgiassa

Euroopan unionin on säilytettävä malttinsa ja pysyttävä yhtenäisenä käsiteltäessä Georgian kriisiä, varoittaa pääministeri Matti Vanhanen (kesk).

”Mahdolliset sanktiot, puhumattakaan mistään välirikosta, eivät ole oikea tie”, Vanhanen sanoi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella maanantaina.

Unionin on oltava suhteessa Venäjään ”poikkeuksellisen pitkäjänteinen”, ja kaikesta on pystyttävä keskustelemaan, Vanhanen neuvoi.

Tarkoin punnitussa puheessaan Vanhanen ei kuitenkaan säästellyt Venäjää.

”Meille on pettymys, että sotilaallisen voiman käyttö on vielä tänä päivänä osa Venäjän ulkopolitiikkaa”, Vanhanen valitteli ja piti tapahtunutta ”vakavana poikkeuksena kansainvälisessä yhteisössä sovituista periaatteista”.

”Venäjällä, eikä millään muullakaan maalla, ei voi olla muihin maihin ulottuvaa etupiiriä, jolla yhteisesti sovitut periaatteet eivät ole voimassa”, Vanhanen sanoi.

Hän kuvasi, että Georgian hyökkäys Etelä-Ossetiaan ja Venäjän tunkeutuminen itsenäiseen Georgiaan ”toivat sodan takaisin Eurooppaan”, jossa oli jo totuttu ajatukseen aseellisten yhteenottojen päättymisestä.

Hän arvioi, että EU:n suhteissa Venäjään on jo alkanut viileämpi kausi. ”Toivottavasti siitä ei tule pitkää.”

Suomessa ei ole syytä enemmälti huolestua eikä kriisi aiheuta tarkistuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa, Vanhanen arveli – Suomellahan on aluepuolustus ja asevelvollisuus.

Vanhanen huomautti, että jos Georgian ”kriisinhallintajoukkojen tyyppinen armeija joutui Venäjän paljon pienemmän yksikön läpiajamaksi”, se alleviivaa todellisen aluepuolustuksen tarvetta.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) otti kantaa Georgian-tilanteeseen suurlähettiläspäivillä Helsingissä. Stubbin mielestä kolmesta kahdeksikosta eli 080808:sta tuli ”uuden maailmanpolitiikan synkkä merkkipäivä”. Numeroyhdistelmällä Stubb viittaa sotatoimien alkamispäivään 8. elokuuta 2008.

Stubbin mukaan kriisi vaikuttaa Suomen ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikkaan, sekä myös Suomen ja Naton suhteisiin.

”Jäsenyyttä on syytä harkita. Päätöksen aika ei kuitenkaan ole vielä käsillä. Turvallisuuspoliittisen arvioinnin joustavuutta ja tiheyttä tulisi kuitenkin lisätä. Se ei voi olla kuin hidastetusta mustavalkofilmistä.”

Stubbin mielestä kriisi oli käännekohta kansainvälisessä politiikassa ja se asettaa kansainväliselle järjestelmälle uuden haasteen.

”Uuden ajan nimi on vielä keksimättä. Mutta sitä leimaavat sekä kansainvälisen järjestelmän rakenteen että toimintaperiaatteiden muutos”, Stubb sanoi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi