Venäläismedia: Suomi on hyvä energialiittolainen

21.4.2009 14:11

STT

Moskova. Venäläisviestimissä Dmitri Medvedevin Suomen-vierailun pääasiaksi nousi energiakauppa. Lukuisat viestimet siteerasivat Medvedevin vaatimusta Euroopan energiayleissopimuksen uusimisesta.

Myös Nord Stream -kaasuputken rakennushanke oli laajasti esillä. Venäläismedia luottaa siinä vahvasti Suomen tukeen.

"Kaasuputken rakentamishankkeessa Suomi voidaan katsoa liittolaiseksemme, vaikka muu Eurooppa onkin epätietoinen", kuvaili uutisissaan tv-kanava NTV.

"Helsinki auttaa ratkaisemaan kaasuputken kohtalon", otsikoi myös sanomalehti Nezavisimaja Gazeta.

Kärjekkäimmän jutun julkaisi sanomalehti Kommersant, joka kuvaili ironiseen sävyyn presidenttien Porvoon retkeä. Jutussa todetaan suomalaisten olevan iloisia itsenäisyydestään, koska Venäjällä on niin paljon ongelmia korruptiosta ihmisoikeusloukkauksiin.

"Onneksi en ole presidentti siellä (Venäjällä)", presidentti Halosen siteerataan sanoneen.

Kommersant kertoi kuitenkin tapaamisen sujuneen hyväntuulisesti ja presidenttien vitsailleen keskenään.

Venäläismediassa on pohdittu myös suomettumispuheita ja Karjala-kysymystä.

"Suomalaiset ovat oppineet ihmeen taitavasti pitämään maiden väliset ongelmat pieninä. Monet suomalaiset tosin väittävät, että heidät on kasvatettu välttämään vakavia kysymyksiä Venäjä-suhteissa, niin että se on heillä melkein geeneissä", kuvaili uutistoimisto Ria Novosti analyysijutussaan.

Jutun mukaan Suomen eduskunta yrittää säännöllisesti suostutella hallitusta aloittamaan neuvottelut Karjalan palauttamisesta. Asia jää kuitenkin keskustelun asteelle.

Palautusta on itänaapurin johtajille usein ehdotettukin. Nikita Hruštšov sanoi Urho Kekkoselle suoraan ei, ja Boris Jeltsin taas joutui suurempien kriisien pyörteisiin. Kolmannen kerran asiaa pohdittiin 1999, mutta silloinen ulkoministeri Tarja Halonen totesi eduskunnalle, ettei Venäjä ole halukas neuvotteluihin, uutistoimisto kertoo.

Karjalan palauttamisen esteiksi Ria Novosti luettelee Karjalan venäläisväestön asuttamisen, hankkeen valtavat kustannukset, ulkopoliittiset ristiriidat sekä lisäksi sen, että alueella on nykyään Venäjälle tärkeät Uuraan ja Koiviston öljysatamat.