Verotuet syövät valtion kassasta 18 miljardia euroa

Erilaiset verohelpotukset ja muut verotuet ovat yhteensä lähes 18 miljardia euroa vuodessa, kertoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt. Vattin tekemässä valtiovarainministeriön verotukihankkeessa on nyt ensimmäistä kertaa käyty läpi koko verolainsäädäntö ja selvitetty siihen sisältyvät verotuet.

Verotuki tarkoittaa veroja, jotka valtio syystä tai toisesta jättää perimättä. Verotuki siis jättää kansalaiselle enemmän rahaa käyttöön, mutta on samalla pois valtion kassasta.

Verotukia ovat esimerkiksi laskennallisen asuntotulon verottomuus, remonttikuluista saatava kotitalousvähennys, palkkatuloista tehtävä ansiotulovähennys tai asuntolainan koroista tehtävä vähennys.

Verotukien yhteismäärästä noin puolet liittyy ihmisten suoraan tuloverotukseen ja runsas viidennes välilliseen verotukseen.

17,6 miljardin eli 17 600 miljoonan euron verotuet ovat valtava summa. Summa on lähes neljännes valtion nyt keräämistä verotuloista. Bruttokansantuotteeseen eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettuun arvoon suhteuttuna verotuet ovat kymmenen prosenttia.

Koko julkisen talouden – mukaan lukien myös kunnat, eläke- ja sosiaalirahastot – kestävyysvajeeksi on laskettu 12 miljardia. Verotukien poistolla voitaisiin siis ratkaista kaikki julkista taloutta uhkaarvat ongelmat ja rahaa jäisi vielä velan lyhentämiseenkään.

Vatt ei ota kantaa verotukien poistamiseen.

Suurimpia verotukia ovat laskennallisen asuntotulon verottomuus (2 miljardia euroa), ansiotulovähennys kuntaverosta (1,4 miljardia), työntekijöiden eläkevähennys (1,3 miljardia), työtulovähennys (1,2 miljardia) sekä oman asunnon myyntivoiton verottomuus (1,2 miljardia).

Laskennallinen asuntotulo tarkoittaa omistusasunnossa asuvan saamaa etua vuokralla asuviin verrattuna. Tätä etua eli "tuloa" ei nykyään veroteta.

Verotukien poistaminen ei ole yksiselitteinen ratkaisu julkisen talouden ongelmiin, sillä suurimpien verotukien poistaminen käytännössä kiristäisi työnteon verottamista esimeriksi ansiotulo- ja työtulovähennysten kohdalla. Suurin osa puolueista on ilmoittanut, etteivät ne kannata työn verottomisen kiristämistä.

Viime vuoden lainsäädännöstä Vatt löysi kaikkiaan noin 200 verotukea. Verotukia on niin palkkaverotuksessa, valmisteverotuksessa, kiinteistöverotuksessa, varain-, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä sosiaalivakuutuslainsäädännössä.

Vattin laskelmassa myös pörssiosakkeiden myyntitulojen vapauttaminen varainsiirtoverosta ja monet energia- ja autoverotuksen huojennukset on nyt ensimmäistä kertaa laskettu verotuiksi. Niiden arvo on yhteensä vajaat neljä miljardia euroa.

Edellinen verotukien peruskartoitus tehtiin yli 20 vuotta sitten nykyistä suppeampana.

Verotuksen kokonaisuudistusta valmistelee parhaillaan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) asettama, alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämä verotyöryhmä.

Ensi huhtikuun eduskuntavaaleista arvioidaan tulevan verovaalit.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi