JUURI NYT ›

Wallin haluaa eroon opiskelijoiden asuinkumppaniuteluista

1.8.2008 4:36

A A

Hanna Kaarto
Helsingin Sanomat

esko siekkinen

Katso lisää kuvia

Sängyn paikka soluasunnossa on saattanut vaikuttaa asumislisän suuruuteen.

Opintotukiasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) haluaa lopettaa tarveharkinnan opiskelijoiden asumislisää jaettaessa.

Nyt opiskelijan asumislisän koko riippuu siitä, kuinka paljon hänen asuinkumppaninsa ansaitsee. Kansaneläkelaitos (Kela) ei tee asiassa eroa pariskuntien ja kämppäkavereiden välillä, mikä aiheuttaa osalle opiskelijoista suunnatonta harmia.

"On pyydetty asunnon pohjapiirroksia ja tietoja siitä, missä sängyt sijaitsevat. Kela on selvittänyt, minkälaatuinen pariskunta on kyseessä", Wallin kuvailee.

Opiskelija on lain mukaan oikeutettu parinsadan euron asumislisään. Jos samassa taloudessa asuu joku, joka tienaa yli 15 200 euroa vuodessa, opiskelijan asumislisä pienenee. Asuinkumppanin ei tarvitse olla edes keskituloinen, kun opiskelija menettää asumislisän kokonaan.

Nykyisen lain takia Kela olettaa automaattisesti, että samassa taloudessa asuvat elättävät toisiaan.

"Järjestelmän puitteissa puututaan ihmisten yksityiselämään", Wallin toteaa. Käytäntö ei hänen mielestään "vastaa tämän päivän henkeä".

Lisäksi opiskelijan asumislisään vaikuttavia asuinkumppanin tulorajoja ei ole tarkistettu kahdeksaan vuoteen.

"Ansiotason noususta johtuen puolison tuloihin perustuva tarveharkinta on käytännössä kiristynyt", Wallin sanoo.

Ministerin tavoittelema tarveharkinnan poisto maksaisi valtiolle arviolta 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Wallin joutunee tappelemaan asiasta vielä hallituksen budjettiriihessä. Ennakkotietojen mukaan rahaa tarveharkinnan purkuun ei ole varattu valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, joka julkistetaan tänään perjantaina.

Jos Wallin saa tahtonsa läpi ja tarveharkinnasta luovutaan, asumislisän piiriin tulee arviolta 600 uutta asumislisän saajaa ja 400 uutta opiskelijaa saa täyden asumislisän.

Opintotuki paranee tänään perjantaina alkavan lukukauden aluksi, kun opintorahaan tulee historiallinen 40 euron korotus.

Opintorahaa ei ole korotettu 16 vuoteen.

Tulevaisuudessa pitäisi Wallinin mielestä harkita opintotukeen indeksityyppisiä korotuksia tai säännönmukaisia tasokorotuksia, koska pitkää jälkeenjääneisyyttä on vaikeaa korjata. "Elinkustannukset ja vuokrat nousevat jatkuvasti", hän toteaa.