19.2.2011 7:30
Oslo. Yhdysvallat kehui Suomen linjaa Venäjään syyskuussa 2008, kun Georgian ja Venäjän lyhyestä sodasta oli kulunut vain kuukausi. Yhdysvaltain diplomaattisähkeen mukaan Suomi ja Ruotsi esittivät "vahvoja kannanottoja" syyskuussa 2008.
Arvio löytyy Wikileaksin vuotamista Yhdysvaltain diplomaattisähkeistä, joihin HS tutustuu norjalaisen Aftenpostenin avustuksella.
Yhdysvaltain Nato-edustuston viesteissä arvioidaan sekä Suomea että Ruotsia myönteisemmin kuin osaa Naton jäsenmaista.
Salaiset ja ulkomaalaisilta evätyt sähkeet vahvistavat, että Nato oli reaktioissaan sotaan syvästi jakautunut, eikä Venäjän rankaisemiseen kovilla vastatoimilla ollut tarvittavaa yksimielisyyttä.
Sodan osapuolet kohtasivat saman pöydän ääressä mutta tulikivenkatkuisissa tunnelmissa Naton yhteyteen perustetun Euratlanttisen kumppanuusneuvoston kokouksessa Brysselissä 12. syyskuuta 2008.
Yhdysvaltain Nato-edustuston viestissä sanotaan, että Georgia ja Venäjä "vaihtoivat vartaloiskuja" yhdessä ensitapaamisistaan sodan jälkeen.
Suomi ja Ruotsi ovat kumppanuusneuvoston jäseniä, mutta pitivät puheenvuorot myös silloisina Etyjin ja Euroopan neuvoston puheenjohtajamaina.
Puheenvuoroissa esitettiin "vahvat kannanotot sopusoinnussa liittolaisten kanssa", sanotaan sähkeessä. Linjana oli, että Venäjän oli heti vetäydyttävä haltuunsa ottamilta Georgian alueilta ja kunnioitettava tulitaukosopimusta.
Jo aiemmin oli kuitenkin selvinnyt, etteivät Naton silloiset 26 jäsenmaata olleet sopusoinnussa keskenään.
Arviot Suomen linjauksista eivät myöskään olleet yksiselitteisiä. Samoihin aikoihin Yhdysvaltain lähetystö Helsingissä piikitteli presidentti Tarja Halosta ja pääministeri Matti Vanhasta (kesk) perinteisestä väistelystä kannanotoissa Venäjän toimiin sen sodassa Georgian kanssa.
Halonen ja Vanhanen eivät tuominneet sotaa, vaan sanoivat, että se oli "erittäin epätavallinen" ja "huolestuttava ilmiö", kirjoitti suurlähettiläs Barbara Barrett.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi