Ylen rahoitus tv-maksukortilla saa kannatusta

Digisovittimeen laitettava tv-maksukortti Ylen rahoituksen varmistajana tulevaisuudessa saa kannatusta.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) toi sen esiin varteenotettavana keinona, kun Ylen tulevaisuutta vuodesta 2010 eteenpäin ryhdytään keväällä pohtimaan parlamentaarisessa toimikunnassa.

Kaikkonen esitti ajatuksensa torstaina keskustan verkkolehdessä Apilassa. Tv-maksun piirissä olevia kanavia ei pystyisi katselemaan ilman korttia, joten vapaamatkustajat saataisiin kuriin.

Kaikkonen huomautti torstaina, että maksukortin takia ihmisiä ei voisi velvoittaa enää uusien laitteiden hankintaan.

"Se laite pitäisi sisällyttää tv-maksun hintaan", hän sanoi HS:lle.

Myös hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) pitää vaihtoehtoa "relevanttina".

"On todennäköistä, että tekniikka kehittyy niin, että kaikkiin bokseihin tulee korttipaikka", Sasi huomautti.

Nyt tv-kortin saa vain osaan digisovittimista.

Myös Ylen kaupallisen kilpailijan MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara on mallille suopea: "Norjassahan sellainen on käytössä. Sen kanssa pystyisimme elämään", hän arvioi.

Karhuvaara väläyttää myös ideaa siitä, että Ylen televisiokanavat olisivat maksullinen kanavanippu, jonka saisi tv-luvan hintaisella tv-kortilla. Mainosrahoitteiset kanavat näkyisivät ilmaiseksi.

"Minä ainakin ostaisin Yle-paketin huutaen heti", Karhuvaara vakuuttaa.

Sasin mielestä tv-maksu ei koske kuitenkaan pelkästään Yleä, vaan kyse on kaikkien toimijoiden sopimuksesta. Yle on sitä vastaan luvannut olla keräämättä mainostuloja, Sasi huomauttaa.

Eduskunta käsitteli torstai-iltana Ylen hallintoneuvoston kertomusta Ylen toiminnasta. Samassa yhteydessä todettiin, että tv-maksua maksamattomia television katselijoita on 200 000–300 000.

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) sanoi, että Viestintäviraston pitäisi voida käyttää maksutelevisiorekistereitä sen selvittämiseksi, ketkä katsovat televisiota maksamatta tv-maksua. Lakiesitys saattaa tulla eduskuntaan ensi keväänä.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kertoi, että asiaa ryhdytään nyt selvittämään tietosuojan näkökulmasta. Hän huomautti, että "kyseessä on perusoikeusherkkä asia". Nykylain mukaan rekisterin käyttö ei ole mahdollista.

Kansanedustajat puhuivat antaumuksella myös Ylen julkisen palvelun tehtävän tärkeydestä. Monet heistä purnasivat sitä, että muut viestimet kuin Yle käsittelevät niin paljon Ylen asioita – ja vieläpä kriittisesti.

Ylen hallintoneuvostoon kuuluva Mikko Alatalo (kesk) suositteli muun muassa Helsingin Sanomien ja Nelosen emokonsernille SanomaWSOY:lle ja MTV3:n omistavalle Bonnierille itselleen ruotsinkielisten ohjelmien lähettämistä, jos kerran ovat huolissaan Ylestä.

"Printtimediassa Ylen päähänpotkiminen on ollut yksi journalismin osasuunta maailman sivu", valitti toinen hallintoneuvoston jäsen Ilkka Viljanen (kok) ja arvioi, että muut viestimet pitävät Yleä uhkana.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi