Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kertooko Kaunotar ja hirviö parisuhdeväkivallasta?

Kaisa Pulakka perkaa hienossa radiosarjassaan satujen kulttuurihistoriaa.

Radio ja TV
 
Jyri Pitkänen / yle
Sarjassaan Kaisa Pulakka tarkastelee klassikkosatuja modernin naisen silmin – ja mitä niistä löytyykään!
Sarjassaan Kaisa Pulakka tarkastelee klassikkosatuja modernin naisen silmin – ja mitä niistä löytyykään! Kuva: Jyri Pitkänen / yle

Radion kulttuuriohjelmien tuotanto on tällä hetkellä melkoisessa lamassa. Uusia ohjelmia ja sarjoja tehdään näppituntumalta vähemmän kuin aikoihin, uusintoja kuullaan sitäkin enemmän.

Siksi Kaisa Pulakan toimittama laatusarja Olipa kerran – satujen kulttuurihistoriaa on todella piristävää kuultavaa. Seitsenosaisessa sarjassa Pulakka purkaa yhdessä folkloristiikan emeritaprofessori Satu Apon kanssa tunnetuimpia Suomessa kerrottuja satuja.

Sarja on luontevaa jatkoa Pulakan aiemmille töille, joissa hän käsitteli huumausaineiden ja melankolian kulttuurihistoriaa.

Suurin osa satujen ikihiteistä on tuontitavaraa. Niin on myös sarjan ensimmäisessä jaksossa käsiteltävä Kaunotar ja hirviö, jonka esikuva on antiikin tarina Cupidosta ja Psykhestä. Se on muuten vanhin satu, joka alkaa sanoilla ”olipa kerran”.

Kaunottaren ja hirviön taustat juontavat aatelisnaisten pakkoavioliittoihin. Tarina tehtiin lohduttamaan neitoja, jotka eivät saaneet valita kumppaniaan.

Pulakka ja Apo vyöryttävät sadulle moderneja tulkintoja. Onko Kaunotar ja hirviö kuvaus epäsuhtaisesta parisuhteesta ja perheväkivallasta? Edustaako hirviö miehen viettejä? Kärsiikö kaunotar Tukholma-syndroomasta?

Se ainakin on selvää, että kyseessä on eroottinen kertomus. Ja vielä eroottisempia olivat Kaunottaren ja hirviön vanhat suomalaiset suusta suuhun kerrotut versiot.

Myöhemmissä jaksoissa ruoditaan esimerkiksi 800-luvun Vietnamista kotoisin olevaa Tuhkimoa ja pohditaan, miksi Punahilkan opetuksessa puhutaan oudoista sedistä.

Kaisa Pulakan juonnot flirttailevat sopivasti puhekielen kanssa. Sarjan musiikki tuo mieleen lapsuuden satukasetit. Äänimaisemiakin kuullaan, mutta johdonmukainen ääni-ilme koko sarjalle kaipaisi niitä hieman enemmän.

Lopputulema Kaunottaresta ja hirviöstä on masentava. Jännittävän hirviön tilalle ilmestyy ihan tavallinen prinssi.

Olipa kerran Radio 1:ssä klo 17.20.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat