Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valokuvaaja Dorothea Lange ”loi Amerikalle omantunnon”

Langen (1895–1965) merkittävin työ on kuvasarja keskilännen köyhistä vuokraviljelijöistä 1930-luvulla.

Radio ja TV
 
Paul S. Taylor / Yle
Dorothea Lange oli ennen kaikkea intohimoinen valokuvaaja. Hän on itse puhunut maailman tarkkailuun liittyvästä irrallaan olosta.
Dorothea Lange oli ennen kaikkea intohimoinen valokuvaaja. Hän on itse puhunut maailman tarkkailuun liittyvästä irrallaan olosta. Kuva: Paul S. Taylor / Yle

1960-luvun alussa Dorothea Langea (1895–1965) pyydettiin kokoamaan elämäntyöstään näyttely New Yorkin Modernin taiteen museoon.

Ohjauksessaan Dorothea Lange – valon vangitsija mestarikuvaajan lapsenlapsi Dyanna Taylor näyttää katkelmia näyttelykuvien pitkästä valintaprosessista. Rinnalla Taylor kertoo Langen elämäntarinan. Kun elämänvaiheet näkyvät valokuvissa, osaset sopivat hyvin yhteen.

Aivan yhtä luontevilta eivät tunnu Taylorin omakohtaiset muistot isoäidistään. Niiden niukkuus ja lievä kalseus kertovat toisaalta siitä, että Lange ei ollut perheihminen vaan ensi sijassa intohimoinen valokuvaaja. Lange itse puhuu haastatteluissa maailman tarkkailuun liittyvästä irrallaan ja ”kateissa” olosta.

Ensimmäisessä avioliitossaan taidemaalari Maynard Dixonin kanssa Lange päätyi kotiäidin rooliin ja liitto kariutui. Toinen aviomies Paul Taylor osoittautui uralle käänteentekeväksi.

Taylor oli taloustieteilijä, joka uskoi haastattelututkimukseen ja halusi vähentää eriarvoisuutta USA:ssa. Pari tapasi, kun Taylor pyysi lupaa julkaista Langen valokuvan satamalakosta artikkelinsa yhteydessä.

Dokumentin lyhennetty tv-versio on kohtalaisen tasapainoista työtä, mutta tästä elämänvaiheesta se jättää kertomatta oleellisen käänteen, joka alkuperäisessä kaksituntisessa mainitaan. Taylor ymmärsi valokuvan merkityksen tutkimustiedon välittäjänä ja sai puhuttua Langen valtion palkkalistoille ”konekirjoittajanaan”.

Näin Lange alkoi ottaa valokuvia, joista hänet ennen kaikkea tunnetaan.

Keskilännen vuokraviljelijöihin osui 1930-luvulla Suuren laman ohella tomumyrskyjen sarja, ja he lähtivät joukoittain etsimään toimeentuloa Kaliforniasta. Noina vuosina Lange otti valokuvistaan ikonisimman, vuoden 1936 Siirtolaisäidin. Kuvassa kiertolaiselämän koettelema nainen katsoo etäisyyteen kolme lastaan tiiviisti ympärillään.

Kun Langen kuvat tulivat julki, sekä suuri yleisö että liittovaltion edustajat oivalsivat viljelijöiden hädän. Ruoka-avustuksia saatiin liikkeelle nälkää helpottamaan. Dokumentissa haastateltu kirjailija Jan Goggans toteaa: ”Lange ja Taylor loivat maalle sen tarvitseman omantunnon.”

Langen elämäntarina on poikkeuksellinen, mutta antoisaa on myös nähdä hänen vähemmän tunnettuja töitään. Vaikutuksen tekee esimerkiksi lempeä kuva japanilaissyntyisestä isoisästä lapsenlapsi harteillaan – internointileirillä toisen maailmansodan aikaan.

Mieleen jäävät myös lähikuvat lama-ajan rouvien moneen kertaan korjatuista silkkisukista. Ompeleet säärien päällä ovat kuin arpia.

Dorothea Lange – valon vangitsija Teemalla klo 20.01.

Dorothea Lange
Dorothea Langen tunnetuin kuva on Siirtolaisäiti (Migrant mother) vuodelta 1936.
Dorothea Langen tunnetuin kuva on Siirtolaisäiti (Migrant mother) vuodelta 1936.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat